Keurusselkä

Järvialtaat ovat lähes samalla korkeudella (105,5 ja 105,4 metriä mpy.), joten niitä kohdellaan siksi usein saman järven eri järvenosina. Niiden yhteinen pinta-ala on 11 822,4 hehtaaria eli 118 neliökilometriä. Kun järvien keskisyvyys on 4,88 metriä, tulee niiden tilavuudeksi 577 miljoonaa kuutiometriä eli 0,577 kuutiokilometriä. Järvien yhteinen rantaviiva on 606,819 kilometriä pitkä.[3]

Keurusselän pinta-ala on 9 756 hehtaaria eli 97,6 neliökilometriä. Se on 32,9 kilometriä pitkä ja 16,1 kilometriä leveä. Sen järvenselkä alkaa pohjoisessa Koninselältä ja jatkuu etelään päättyen Korpisenselälle Korpisensaaren eteen. Järvenselkä on 8,0 kilometriä pitkä ja 7,8 kilometriä leveä. Sen yhtenäisyyttä rikkovat pienet saaret, joista merkittävimmät ovat Kääkkö, Honkasaari, Raaska, Selkissaari ja Iso Hanhisaari. Koninselältä jatkuu pohjoiseen salmimainen järvikapeikko, joka on lähes neljä kilometriä pitkä ja 0,5–1,5 kilometriä leveä. Keuruun keskustaajaman ympärillä sijaitsee sokkeloinen järvialue, jossa niemet ja saaret vuorottelevat salmien ja lahtien sekä järvialtaiden muodossa. Keskustan asuinalueiden ympärillä sijaitsee järvenosia, joita ovat esimerkiksi esimerkiksi Rautolahti, Kivilahti, Juurikkasalmi, Ketveleenlahti, Kaivoslahti, Suolahdenjärvi, Könttärinlahti, Tarhia, Lapinsalmi ja Lapinlahti. Monet saaret ovat pengerteiden ja rautatien toisiinsa ja mantereeseen yhdistämiä. Esimerkiksi Keuruun keskusta on sijainnut Kirkkosaaressa, jota ei tämän vuoksi pidetä enää saarena. Jos se olisi saari, se olisi silmämääräisesti mitattuna Keurusselän suurin saari.[2][1]

Keurusselän pääselkä on pyöreän muotoinen, mutta se on saarien rikkomana useampiosainen järviallas. Pääselän länsipuoli on nimeltään Kaukasenselkä, jota reunustaa Jylhänniemi, Vuohisaari ja Honkasaari. Niiden kaakkoispuolella sijaitsee pienempi Korpisenselkä. Pääselän koillisrannalla aukeaa Käännetynsalmi, joka johtaa itään päin Pollinlahteen ja Riitalahteen. Lahti on Käännetynsalmelta mitattuna 5,2 kilometriä pitkä. Pääselän luoteispuolella sijaitsee pieni Sikoselkä, joka jää Kaitaniemen ja Sikoniemen suojaan.[1]

Korpisenselän ja etelässä seuraavan suuremman selän Suutarinselän väliin jää 6,5 kilometriä pitkä saarten ahtauttama kapeikko, joka on kapeimmillaan vain 1,2 kilometriä leveä. Kapeikon reunalla sijaitsevat kulmakunnat Liukko, Valkeaniemi, Häkkiskylä ja Niemenkylä. Suhteellisen suurien saarien väliin jäävät pienet järvenselät Kaijanselkä, Tiirinselkä, Hulpionselkä, Kiesilänselkä sekä Varpaasalmen takana olevaan lahteen Roukonselkä ja Kaakkolahti.[1]

Suutarinselkä jää verrattain pieneksi, sillä sen eteläpuolelle jää saaristo, jonka sisällä ovat Vuolleselkä ja Rusinselkä. Täällä järvi haarautuu luoteeseen työntyvään 10,8 kilometriä pitkään salmeen, joka toisenlaisen tulkinnan mukaan olisi lahti. Se on Kuivaniemen kohdalla alle 500 metriä leveä ja Lehtosaaren kohdalla 1,5 kilometriä leveä. Salmen luoteispäässä sijaitsee Kaijanselkä ja Kolho, johon Ukonselkä laskee vetensä Kolhonsalmen kautta. Kaijanselkä on salmen ensimmäinen selkä, ja muut ovat Pahkaselkä ja Lehtosaaren eteläpuolella Lyhdeselkä.[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 454 miljoonaa kuutiometriä eli 0,454 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,7 metriä ja suurin syvyys on 33,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee Manniskylän puoleisella veneväylällä Tuulissaarten kohdalla noin 600 metrin päässä järven itärannasta. Syvänne on osa Konninselän itäreunaa seuraavaa syvännejaksoa. Konninselän länsireunalla on toinen syvännejakso, joka alkaa Keuruun keskustasta. Keskustasta alkaa toinenkin syvännejakso, joka seuraa edellistä sen itäpuolella Kaunissaarelle asti. Myös Peurunniemen edustalla on 26 metriä syvää ja Selkissaaren luoteispuolella yli 25 metriä syvää. Muita pienialaisia yli 20 metriä syviä syvänteitä esiintyy monessa muussakin paikassa.[2][1][3]

Keurusselällä on laskettu olevan 571 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 999,9 hehtaaria, mikä on noin 9,3 % järvialtaan kokonaispinta-alasta. Lehtosaari, joka sijaitsee Liukossa, on noin 1,2 neliökilometrin suuruinen saari, jonne on nykyään tieyhteys Liukosta. Häkkiskylässä sijaitseva Hevossaari on alle neliökilometrin kokoinen, ja sinnekin on tieyhteys. Suuria saaria, joille ei ole olemassa tieyhteyttä, ovat esimerkiksi Keurussaari (84 hehtaaria, ha [3]), Iso Riihisaari (81 ha [3]) ja Kasilansaari (80 ha [3]). Yli hehtaarin kokoisia saaria on yhteensä 82 ja niitä pienempiä, mutta yli aarin kokoisia, saaria on 374. Loput 114 saarta tai luotoa ovat alle aarin kokoisia.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 506,3 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 190,7 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata. Keuruun keskustaajama sijaitsee järven pohjoispäässä ja Mänttän keskustaajama sen eteläpäässä. Järven voi kiertää ajamalla kantatietä 58 Mänttästä Keuruulle, valtatietä 23 Keuruun läpi, seututietä 348 järven länsipuolta Kolhon läpi Vilppulaan ja Vilppulasta seututietä 347 pitkin Mäntän kautta kantatielle 58 takaisin. Eteläpäästä kohti luodetta työntyvän haaran päässä sijaitsee pienempi Kolho. Muut asutuskeskittyvät ovat länsirannoilla sijaitsevat Niemenkylä, Kankaanpää ja Valkeaniemi, Järvenpää, Heinänen ja kauempana oleva Valkealahti, ja sitten itärannoilla sijaitsevat Häkkiskylä, Roosinpohja, Liukko, Airolahti, Pohjoisjärvi ja Manniskylä. Muu asutus muodostaa alueen haja-asutuksen. Keurusselän rannoilla sijaitsee runsaasti vapa-ajan asuntoja. Näille tulee tiet edellä mainituilta suuremmilta teiltä. Suurin osa järvestä jää Keuruun kaupungin puolelle. Mänttä-Vilppulan kuntaraja tulee järvelle Valkeaniemeltä ja puolittaa Hulpionselän ja Suutarinselän, kunnes se kääntyy itään Raja-ahon kulmille Mänttän itäpuolelle.[2][1][5]