Keuhkoverenpainetauti

Keuhkoverenpainetauti eli pulmonaalihypertensio tarkoittaa kohonnutta verenpainetta keuhkojen valtimoissa, laskimoissa tai hiussuonissa. Taudin kuvasi ensimmäisenä lääkäri Ernst von Romberg vuonna 1891[1].

Keuhkoverenpainetauti

Keuhkoverenpainetaudin oireita ovat muun muassa hengenahdistus, väsymys, yskä ja turvotukset. Hoitamattoman taudin ennuste on huono, ja kuolinsyynä on useimmiten sydämen oikean kammion pettäminen (nk. cor pulmonale). Tauti voi olla itsesyntyinen eli idiopaattinen, jolloin se aiheutuu pienten keuhkovaltimoiden sisäkalvon paksuuntumisesta. Keuhkoverenpainetauti voi olla seurausta myös muista sairauksista, kuten keuhkoveritulpasta tai sklerodermasta.[2]

Lähteet
  1. von Romberg, E.: Über Sklerose der Lungenarterie. Dtsch Arch Klin Med, 1891–1892, nro 48, s. 197–206. (saksaksi)
  2. Pertti Mustajoki: Keuhkoverenpainetauti (pulmonaalihypertensio) Lääkärikirja Duodecim. 14.1.2009. Terveyskirjasto. Viitattu 6.7.2009.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.