Kestovaippa

Kestovaippoja ei tarvitse pestä joka päivä, vaan voi hyvin kerätä koneen täyteen pesemällä vaipat parin kolmen päivän välein. Helpointa on säilyttää likaiset vaipat ilmavasti pyykkikorissa, likaisen vaipan voi antaa vaikka kuivahtaa hetken pyykkikorin reunalla. Likaisia vaippoja voi pyykkikorin lisäksi säilyttää pul-pussissa tai vaikka vanhan tyynyliinan sisällä, josta vaipat on kätevä työntää koneeseen.

Ulosteet kannattaa tiputtaa tai suihkutella wc-pönttöön hajujen minimoimiseksi. Imut kannattaa vetää ulos ja pesutarrat sulkea. Villaimut ja villahousut kannattaa säilyttää eri paikassa, jotteivät ne joudu vahingossa liian kuumaan pesuun.

Vaipat pestään mahdolliset pesutarrat suljettuina, mikä säästää tarroja ja vaippakankaita, kun tarran karkea pinta ei pääse repimään kankaita. Vaipat pestään 60 °C:n pesuohjelmalla ja niiden kanssa voi pestä myös muuta 60 °C:n pyykkiä, kuten pyyhkeitä, lakanoita tai vauvanvaatteita.

Pesuaineen tulee sisältää mahdollisimman vähän saippuaa (enintään 5 %). Etenkin fleece-pintaiset vaipat menevät helposti tukkoon, jos saippuaa on paljon. Valkaisuaine rasittaa kosteussulkukangasta ja zeoliitti kerääntyy vaippoihin ja heikentää niiden imukykyä. Allergioiden välttämiseksi kestovaippoja suositellaan pestäväksi hajusteettomilla pesuaineilla ja käyttämällä tavallista pienempää pesuainemäärää.

Huuhteluainetta ei tule käyttää, koska se huonontaa vaippojen imukykyä. Esipesuaine- tai huuhteluainelokeroon voi laittaa hieman etikkaa (n. 1 rkl), joka sitoo hajuja ja pehmittää materiaaleja. Etikan haju lähtee vaippojen kuivuessa.

Uuden vaipan ja imujen imuteho paranee pesukertojen myötä, usein 5–10 pesukerran jälkeen etenkin imut pääsevät täyteen tehoonsa.

Villavaippahousut ja villaimut pestään käsin tai villanpesuohjelmalla. Pesuaine tulee olla villalle sopivaa. Villavaippahousut käsitellään lanoliinilla eli villarasvalla pesun jälkeen, mikä parantaa niiden kosteuden eristyskykyä ja puhtaana pysymistä. Villaimujen lanoliinituksesta ollaan montaa mieltä.

Lanoliinin voi laittaa lämpimään veteen sekoitettuna koneen huuhteluainelokeroon tai liottaa parista tunnista yön yli villahousuja lanoliinivedessä. Lanoliinituksen jälkeen ylimääräisen lanoliinin voi huuhdella ja antaa villahousujen kuivata tasolla.

Vaippojen kuivaus on ekologisinta ja taloudellisinta narulla parvekkeella tai muuten ulkona. Kuivausaika vaihtelee suuresti, harsot ja kuoret kuivuvat tunneissa, mutta paksut AIO:t ja yövaipat voivat tarvita kuivaakseen yli vuorokaudenkin.

Kuivausrumpu nopeuttaa vaippojen kuivatusta, mutta rasittaa materiaaleja. Kosteussuojakangasta, esim. pulia ei kannata laittaa kuivausrumpuun, koska kuuma rummutus voi irrottaa laminoinnin. Myöskään villaa ei pidä laittaa kuivausrumpuun huopumisen takia.

Tahroja voi poistaa vaipoista sappisaippualla, jota on saatavilla nestemäisenä ja palasaippuana. Myös auringonvalo on hyvä valkaisija, joka toimii erityisesti harsoihin.

Etenkään kuoria ei tarvitse pestä joka välissä. Pul-kuoria voi käyttää useamman kerran ilman pesua, vaikka huuhtaista ja antaa kuivahtaa. Villakuoria ja villahousuja ei tarvitse pestä, ellei ole tullut kakkavahinkoja. Kosteatkin villahousut kuivahtavat nopeasti ripustamalla ne esim. hoitopöydän reunalle. Villan ominaisuuksiin kuuluu sen kyky puhdistaa itse itsensä, joten hajuja harvoin jää.

Vaipat voi keittopestä 1–2 kk:n välein 90-95 °C:n pesuohjelmalla, jos ilmenee hajuongelmia tai ihottumaa. 90 °C:n pesun voi yhdistää 60 °C:n pesuun, pesemällä toisen pesuohjelman heti ensimmäisen perään ilman pesuaineita.

• Likaiset vaipat säilytetään ilmavasti, kakkavaipoista kakat tipautetaan pönttöön ja tarvittaessa vaippa suihkutellaan
• Vaipat pestään 60 °C, paitsi villaa!
• Vaipat kuivataan narulla
• Villaimut ja villavaippahousut puhdistavat itse itsensä, kun ne laitetaan tuulettumaan ilmavasti
• Tarvittaessa keittopesu 90 °C (infektio, haiskahtavat vaipat)

Yksinkertaisimmillaan vaippa koostuu nestettä imevästä osasta ja kosteutta pitävästä osasta. Lisäksi vaippaan voidaan laittaa ns. kuivaliinakangas, joka tuntuu suhteellisen kuivalta kastumisesta huolimatta.

Kuivaliinakankaat: coolmax, kuivaliinaneulos eli polypropeenineulos, mikrofleece, polystermokka

Imevät kankaat: puuvilla, bambu, hamppu, pellava, tencel, mikrokuitu

Kosteussulkukankaat: pul eli polyuretaanilaminoitu kangas, fleece, villa

Imukyky ja nopeus päästä maksimaaliseen imukykyyn vaihtelee paljon eri materiaaleissa. Ns. nopeat imut imevät nopeasti paljon nestettä sisäänsä, mutta toisaalta myös luovuttavat sitä helposti. Ns. hitaat imut imevät hitaasti, mutta imevät paljon ja myös pitävät nesteen paremmin. Nopeat imut kannattaa laittaa lähimmäksi lasta ja hitaammat uloimmaksi imukerrokseksi. Mikrokuitua ei tule kuitenkaan koskaan laittaa paljasta ihoa vasten, koska se imee iholta turhan tehokkaasti rasvaa ja kosteutta.

Nopea imukyky: puuvilla

Keskinopea imukyky: bambu

Hidas imukyky: hamppu, villa

Vaipat voidaan jakaa kuiva- ja märkäpintaisiin riippuen siitä, miltä vaipan pinta tuntuu kastuttuaan. Osalle lapsista sopivat kuivapintaiset ja toisille märkäpintaiset. Kuivaksiopetteluvaiheessa suositaan usein märkäpintaisia vaippoja, jolloin lapsi tunnistaa kosteuden eikä vaippa tunnu märkänä yhtä miellyttävältä. Toisaalta kuivapintaisia vaippoja suositaan etenkin yövaippoina, jolloin pinta tuntuu kuivemmalta, eikä häiritse unta.

Kuivapintaiset: coolmax, kuivaliinaneulos, mikrofleece

Märkäpintaiset: puuvilla, bambu (etenkin joustofroteet)