Kestävä kaupunki

Kestävä kaupunki (aikaisemmin mm. ekokaupunki) on kaupunki, jonka suunnittelussa ja kehittämisessä on huomioitu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävillä ratkaisuilla pyritään muun muassa terveellisen, vähäpäästöisen ja inklusiivisen kaupunkiympäristön kehittämiseen. Kestävä kaupunkikehitys on merkittävä kestävän kehityksen osa-alue, sillä yhä suurempi osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa[1].

Kestävä kaupunkikehitys Agenda 2030 tavoitteissa

Kestävät kaupungit ja yhteisöt ovat yksi YK:n Agenda 2030 toimintaohjelmassa määritellyistä kestävän kehityksen tavoitteista [2], jonka alle kuuluvat seuraavat alatavoitteet [3][4]:

  • riittävän, turvallisen ja edullisen asunnon ja peruspalveluiden takaaminen kaikille, sekä slummialueiden parantaminen.
  • turvallisen, edullisen, saavutettavan ja kestävän liikennejärjestelmän takaaminen kaikille, sekä liikenneturvallisuuden parantaminen, erityisesti huomioiden julkisen liikenteen lisäämisen ja haavoittuvassa asemassa olevien tarpeita.
  • kestävän ja inklusiivisen kaupungistumisen, sekä osallistuvan ja integroivan yhdyskuntasuunnittelun ja -hallinnon edistäminen
  • kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelun ja turvaamisen vahvistaminen
  • erilaisten katastrofien aiheuttamien henkilö- ja muiden vahinkojen merkittävä vähentäminen, keskittyen suojelemaan köyhiä ja muuten haavoittuvassa asemassa olevia.
  • kaupunkien negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäminen, huomioiden erityisesti ilmanlaadun ja jätteiden käsittelyn.
  • yhtäläisen viheralueille ja julkisiin tiloihin pääsyn takaaminen

Ekokaupunki

Ekokaupunki on kaupunki, jonka ympäristörasitetta on pienennetty pääasiassa kaupunkisuunnittelulla, ekorakentamisella, uusiutuvan energian tuotannolla sekä joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Ekokaupungin ekologinen jalanjälki, energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt ovat tavallista kaupunkia pienemmät. Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Melbourne, Porto Alegre, Curitiba, Huangbaiyu, Kalundborg, Loja, Songdo IBD, Waitakere, Freiburg im Breisgau ja Älvstaden.

Ekokaupunkien kritiikki kumpuaa syväekologisesta ajattelutavasta, jonka mukaan ekokaupungit vain pienentävät kaupunkien ekologisuusongelmaa, mutta eivät vähennä riittävästi tai poista ongelmaa. Syväekologista ajattelutapaa edustavat ihmiset näkevät maatalouteen perustuvat pienen väestömäärän ekokylät ekologisempana vaihtoehtona ekokaupungeille.

Lähteet

  1. The speed of urbanization around the world Population Facts. Joulukuu 2018. United Nations, Department of Economic and Social Affairs. Viitattu 20.1.2022.
  2. Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development | Department of Economic and Social Affairs sdgs.un.org. Viitattu 20.1.2022.
  3. Sustainable Cities and Communities United Nations Development Programme. Viitattu 20.1.2022.
  4. Kestävän kehityksen tavoitteet Suomen YK-liitto. Viitattu 20.1.2022.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.