Keskusvirasto

Keskusvirasto oli Suomessa tiettyä valtionhallinnon haaraa hoitanut valtioneuvoston ja samalla jonkin sen ministeriön alainen koko valtakunnan alueella toiminut viranomainen.[1]

Keskusvirastot Suomessa

Keskusviraston päällikköä kutsuttiin pääjohtajaksi.[1] Useimmat keskusvirastot lakkautettiin 1990-luvun alkupuolella, ja valtion keskushallinto organisoitiin toisella tavalla.[2] Monet keskusvirastoista muutettiin tuolloin valtion liikelaitoksiksi, joista osa muutettiin edelleen osakeyhtiöiksi.

Luettelo keskusvirastoista perustamisjärjestyksessä

NimiPerustettuLakkautettuAiemmat nimetLakkauttaminen/seuraaja
Rakennushallitus18111995Intendentinkonttori 1811–1865
Yleisten rakennusten ylihallitus 1865–1936
korvattiin Valtion kiinteistölaitoksella ja Engel kiinteistöpalveluyhtymällä
Posti- ja telehallitus18111990Postitirehtöörin virasto 1811–1816
Postijohtokunta 1816–1881
Postihallitus 1881–1927
Posti- ja lennätinhallitus 1927–1981
muutettiin Posti- ja telelaitos -nimiseksi liikelaitokseksi
Lääkintöhallitus18111991Collegium Medicum 1811–1827
Lääkintölaitoksen ylihallitus 1827–1878
yhdistettiin Sosiaalihallituksen kanssa osaksi Sosiaali- ja terveyshallitusta
Tullihallitus18122013Päätullijohtokunta 1812–1885korvattiin nykyisellä Suomen tullilla
Maanmittauslaitos1812Päämaanmittauskonttori 1812–1848
Maanmittauksen ylihallitus 1848–1850
Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus 1851–1863
Maanmittauksen ylihallitus 1863–1916
Maanmittaushallitus 1916–1994
toimii edelleen
Merenkulkulaitos1812/18502009luotsimajuri 1812–1816
luotsi-inspehtori 1816–1850
Luotsi- ja majakkalaitosten ylihallitus 1850–1917
Merenkulkuhallitus 1917–1998
korvattiin Liikennevirastolla ja Liikenteen turvallisuusvirastolla
Tielaitos18162001Koskenperkausjohtokunta 1816–1840
Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunta 1840–1860
Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus 1860–1887
Tie- ja vesirakennusten ylihallitus 1887–1925
Tie- ja vesirakennushallitus 1925–1964
Tie- ja vesirakennuslaitos 1964–1990
korvattiin Tiehallinnolla ja Tieliikelaitoksella
Kansallisarkisto1817/1869Senaatin arkistonhoitaja 1817–1869
Valtionarkisto 1869–1994
Arkistolaitos 1992/1994–2016
toimii edelleen
Vuorihallitus18211884Vuori-intendentinkonttori 1821–1831, 1833–1858yhdistettiin Manufaktuurijohtokunnan kanssa osaksi Teollisuushallitusta
Valtiontalouden tarkastusvirasto1824Yleinen revisionioikus ja -konttori 1824–1923
Yleinen revisionilaitos 1923–1947
toimii edelleen
Painoasiain ylihallitus18281919Sensuuriylihallitus 1828–1865lakkautettiin tarpeettomana
Manufaktuurijohtokunta18351884yhdistettiin Vuorihallituksen kanssa osaksi Teollisuushallitusta
Houruinhoidon johtokunta18401878yhdistettiin osaksi Lääkintöhallitusta
Kalastushallitus1860/19181922kalastuksentarkastaja 1860–1918lakkautettiin, toiminnot siirrettiin maatalousministeriöön
Rautatiehallitus1862/18771990Rautatiejohtokunta 1862–1863
Rautatiepäällikkö 1863–1877
muutettiin Valtionrautatiet-liikelaitokseksi
Metsähallitus18631994Metsänhoidon ylihallitus 1863–1908muutettiin samannimiseksi liikelaitokseksi
Vankeinhoitohallitus1867/18811922vankilain tarkastaja 1867–1881korvattiin oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla
Kouluhallitus18691991Koulutoimen ylihallitus 1869–1918yhdistettiin Ammattikasvatushallituksen kanssa osaksi Opetushallitusta
Valtiokonttori1875toimii edelleen
Kauppa- ja teollisuushallitus18841925Teollisuushallitus 1884–1918lakkautettiin, toiminnot siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriöön
Museovirasto1884Arkeologinen toimisto 1884–1908
Arkeologinen toimikunta 1908–1911
Muinaistieteellinen toimikunta 1911–1972
toimii edelleen
Sosiaalihallitus (I)1889/19171922vaivaishoidon tarkastaja 1889–1917lakkautettiin, toiminnot siirrettiin sosiaaliministeriöön
Maataloushallitus18921971Maanviljelyshallitus 1892–1917yhdistettiin Asutushallituksen kanssa osaksi Maatilahallitusta
Asutushallitus (I)1915/19171937asutustarkastaja 1915–1917korvattiin maatalousministeriön asutusasiainosastolla
Elintarvehallitus19171918korvattiin senaatin elintarvetoimituskunnalla[3]
Lennätinhallitus19181927väliaikainen Lennätinhallitus 1918yhdistettiin Postihallituksen kanssa osaksi Posti- ja Lennätinhallitusta
Vankeinhoitovirasto19371950korvattiin oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla
Patentti- ja rekisterihallitus1941toimii edelleen
Asutushallitus (II)19591971yhdistettiin Maataloushallituksen kanssa osaksi Maatilahallitusta
Ammattikasvatushallitus19651991yhdistettiin Kouluhallituksen kanssa osaksi Opetushallitusta
Asuntohallitus19661993lakkautettiin, toiminnot siirrettiin valtion asuntorahastolle ja muille viranomaisille
Sosiaalihallitus (II)19681991yhdistettiin Lääkintöhallituksen kanssa osaksi Sosiaali- ja terveyshallitusta
Verohallitus19692010lakkautettiin, toiminnot siirrettiin Verohallinnon eri yksiköille
Vesi- ja ympäristöhallitus19701995Vesihallitus 1970–1986korvattiin Suomen ympäristökeskuksella
Maatilahallitus19711993lakkautettiin, toiminnot siirrettiin maa- ja metsätalousministeriöön
Ilmailuhallitus19721991muutettiin Ilmailulaitos-liikelaitokseksi
Työsuojeluhallitus19731993lakkautettiin, toiminnot siirrettiin työministeriöön ja työsuojelupiireille
Elinkeinohallitus19731990korvattiin Kuluttajavirastolla, Elintarvikevirastolla ja Kuluttajatutkimuskeskuksella
Sosiaali- ja terveyshallitus19911992korvattiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella
Opetushallitus1991toimii edelleen
Poliisihallitus2010toimii edelleen

Pääasiallinen lähde vuotta 1995 edeltäville tiedoille:[4][5][6]


Muita valtion virastoja ja keskushallintoyksiköitä perustamisjärjestyksessä (vuoteen 1995)

Valtiolla on myös muita virastoja, joita ei pidetä varsinaisina keskusvirastoina.

Pääasialliset lähteet:[9][5][6]

Luettelo virastoista ministeriöittäin vuonna 1987

Eri ministeriöiden alaiset virastot vuonna 1987 olivat seuraavat:[10]

Erillisiä laitoksia
Erillisiä laitoksia

Katso myös

Lähteet

  1. Facta – 10-osainen tietosanakirja. 3. painos. Osa 4 (Ism–Kiv). Helsinki: WSOY ja Tietosanakirja, 1974. ISBN 951-0-01484-2.
  2. Valtion virastot ja laitokset Suomi.fi. Viitattu 23.2.2012.
  3. Pieni tietosanakirja (1925), p. 757 Runeberg.org.
  4. Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 305, 312, 314, 320, 666, 668, 677–680. Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.
  5. Yhtiöittämisen periaatteet valtiolla, s. 10 Valtiovarainministeriö 2018. Viitattu 21.2.2021.
  6. Seppo Tiihonen & Paula Tiihonen: Suomen hallintohistoria (2., korjattu painos), s. 279–287, 291. Valtion koulutuskeskus, Helsinki 1984.
  7. Kontrollverket för guld-, silver- och tennarbeten (ruotsiksi) Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 27.3.2021.
  8. Säädökset – Jalometallilakeja, -asetuksia ja päätöksiä Leimat.fi. Viitattu 27.3.2021.
  9. Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 314, 323, 666, 671–673, 679–680. Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.
  10. Blomstedt, Yrjö et al. (toimituskunta): Suomen valtiokalenteri 1988. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1988. ISSN 0355-2462.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.