Tilkka

Tilkka on tullut käyttöön sairaalan ja sairaala-alueen nimenä vuonna 1907, jolloin professori, valtioneuvos Taavi Laitinen perusti yksityissairaalan ja lepokodin Tilkan niitty (Tilka äng) -nimiselle vuokra-alueelle. Vuonna 1913 Laitinen myi kiinteistön valtiolle, joka rakennutti sen tilalle myöhemmin sotilassairaalan. Nimi lienee saatu paikallisesta ruotsinkielen murteesta, jossa tilk tarkoittaa pientä viljelysaluetta (peltotilkku) suomesta otettuna lainasanana.[1]

Tilkan sotilassairaala perustettiin vuonna 1918 ja nykyinen funkistyylinen sairaalarakennus valmistui vuonna 1936.[2] Tilkan tunnistettavin ominaispiirre on päärakennuksen kaareva eteläpääty. Rakennusta laajennettiin vuonna 1965, ja sen bruttoala on nykyisin runsaat 15 300 ja huoneistoala runsaat 10 700 neliömetriä.[3] Molempien rakennusvaiheiden suunnittelija oli arkkitehti Olavi Sortta.[4]

Rakennus on suojeltu asemakaavalla, eikä sitä saa purkaa tai sen kulttuurihistoriallista arvoa turmella.[3][5] Museovirasto on listannut sen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon[6] ja Docomomo yhdeksi modernin arkkitehtuurin merkkikohteista Suomessa.[7]

Sairaalana Tilkka eli Keskussotilassairaala 1, KSS 1 lakkautettiin vuonna 2005 ja kielekkeinen valtiolippu laskettiin Tilkan katolta 30. joulukuuta 2005.[8] Lakkauttaminen liittyi Puolustusvoimien organisaatiomuutokseen, jonka myötä Puolustusvoimat ulkoisti erikoissairaanhoitotasoiset palvelut. Sotilaslääketieteeseen liittyvä tutkimustoiminta jatkuu Lahteen perustetussa Sotilaslääketieteen keskuksessa.[9]

Suomen valtio myi Tilkan kiinteistön lokakuussa 2006 eläkevakuutusyhtiö Eteralle, joka on peruskorjannut rakennuksen pääosin vanhusten hoivapalvelutiloiksi.[3] Uudistuneen Tilkan avajaiset pidettiin 4. kesäkuuta 2009 ja Esperi Care Oy avasi Tilkassa Suomen suurimman yksityisen vanhusten hoivakodin, jossa on hoivapaikkoja noin 150.[10]

• Tuomas Kyrön romaanin Tilkka (2003) tapahtumat keskittyvät Tilkan sairaalaan.
• Vuonna 2008 Etera julkaisi kirjan Tilkan verran tarinoita, toim. Minna Kilkki, Suomalaisen kirjallisuuden seura. ISBN 978-951-746-998-2

Johtavat lääkärit[11]:

Helsingin sotilassairaala I, Keskussotilassairaala 1, 53. sotasairaala

• lääkintäeversti Lauri Ollonqvist 1918-1944

Keskussotilassairaala 1

• lääkintäeversti Lauri Ollonqvist 1944-1945
• lääkintäkenraalimajuri Torsten Roschier 1945-1969
• lääkintäeversti Harry Björk 1969-1970
• lääkintäeversti Osmo Helve 1971-1973
• lääkintäeversti Paavo Waris 1973-1974
• lääkintäeversti Jorma Castrén 1974-1984

Keskussotilassairaala

• lääkintäeversti Matti Ponteva 1984-1989
• lääkintäeversti Heikki Salmi 1989-1996
• lääkintäeversti Jaakko Levänen 1997-1998
• lääkintäeversti Seppo Savolainen 1998-2003
• lääkintämajuri Markus Henriksson 2003-2005

• Palokangas, Marko (toim.): Suomen puolustusvoimien joukko-osastoperinteet - Puolustusvoimat 90 vuotta 1918-2008. Sotamuseon julkaisuja 1/2008. Helsinki: Puolustusvoimat, 2008. ISBN 978-951-25-1885-2.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tilkka Wikimedia Commonsissa

• Eteran Tilkka-sivusto^{[vanhentunut linkki]}
• Halkokauppiaan asunnosta upeaksi sotilassairaalaksi, Hakkapeliitta, 10.09.1935, nro 37, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Helsingin sotilassairaala. Puolustusministeriön rakennustoimisto, Arkkitehti, 01.10.1936, nro 10, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot