Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari (lyhenne K3) on Suomen kauppakamarien yhteistyöelin. Se pyrkii edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja yrittäjyyttä. Keskuskauppakamarin toimintaa säätelee kauppakamarilaki (1.11.2002/878).

Keskuskauppakakamarin toimintaa ovat yritysten edunvalvonta, elinkeinoelämän itsesääntelytehtävät ja julkiset tehtävät. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat muun muassa seuraavat toimielimet: välimieslautakunta ja lunastuslautakunta (nimeävät jäsenet välimiesoikeuksiin), kiinteistönarviointilautakunta (hyväksyy ja valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA)), tavarantarkastajalautakunta (hyväksyy ja valvoo tavarantarkastajia (HTT)) ja liiketapalautakunta (antaa lausuntoja hyvän liiketavan mukaisesta toiminnasta).

Keskuskauppakamarin alaisuudessa aiemmin toiminut tilintarkastuslautakunta on siirtynyt Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.1.2016 alkaen.

Keskuskauppakamari myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä.

Historia

Keskuskauppakamari perustettiin 17. heinäkuuta 1918 Helsingin pörssitalossa.

Kauppakamariryhmä

Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria muodostavat Suomen kauppakamariryhmän. Kauppakamareilla on yli 20 000 jäsentä, joista valtaosa on yrityksiä (2016). Yrityksistä 45 prosenttia edustaa palvelualoja, 25 prosenttia kauppaa, 20 prosenttia teollisuutta ja 10 prosenttia muita toimialoja. Lisäksi kauppakamarien jäseniin kuuluu julkisyhteisöjä, elinkeinonharjoittajia, kuntia ja yhdistyksiä. Jäsenyys on organisaatiokohtainen.

Missio, visio ja arvot

Kauppakamarit perustettiin 1500-luvulla taistelemaan merirosvoja vastaan.[1]

Organisaatio

Keskuskauppakamarissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu alueellisten kauppakamarien valitsemista edustajista. Edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään. Hallituksen puheenjohtaja on UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen[2]. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja oli toukokuun 2010 alusta syksyyn 2017 asti filosofian tohtori Risto E. J. Penttilä. Maaliskuussa 2018 toimitusjohtajana aloitti Juho Romakkaniemi. [3]

Keskuskauppakamarin organisaatio koostuu kuudesta yksiköstä. Yksiköt ovat markkinat ja pelisäännöt, liikenne ja infra, verotus ja talouspolitiikka, riidanratkaisu, palvelut ja resurssit sekä viestintä ja sidosryhmät. Lisäksi Keskuskauppakamarin kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat Suomen Nuorkauppakamarit ry, ICC Suomen osasto sekä European Business Leaders’ Convention (EBLC).[4]

Keskuskauppakamarin ansiomerkit

Keskuskauppakamarin ansiomerkki on tunnustus työstä yrityksen ja Suomen elinkeinoelämän puolesta. Merkkejä myönnetään työvuosien, elämäntyön tai erityisen merkittävän teon johdosta elinkeinoelämän palveluksessa.

Katso myös

Lähteet
  • Vesikansa, Jyrki: Talouden vapauden puolesta - 75 vuotta Keskuskauppakamarin toimintaa. Otava, 1993. ISBN 951-1-12714-4.

Viitteet
  1. Penttilä, Risto E.J.: Toimitusjohtajan missiolausunto Keskuskauppakamari. Arkistoitu 1.7.2015. Viitattu 2015-07-1.
  2. Hallitus - Kauppakamari Kauppakamari. Viitattu 5.7.2017.
  3. Juho Romakkaniemi nimitetty Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi - Kauppakamari Kauppakamari. 19.12.2017. Arkistoitu 8.5.2018. Viitattu 8.5.2018.
  4. Keskuskauppakamari. Organisaatio. Viitattu 18.2.2014.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.