Keskushuippu

Keskushuippu eli keskusvuori esiintyy törmäyskraattereissa, jotka ovat kooltaan suuria. Keskushuippu syntyy törmäyksen puristaman kallion ponnahtaessa takaisin ja yli alkuperäisen asemansa[1]. Näin kalliota nousee syvältä kraatterin keskelle[2].

Tycho-kraatterissa on selvä keskushuippu.

Esimerkiksi monet Kuun suuret kraatterit ovat keskushuipullisia. Näitä ovat esimerkiksi Tycho ja Eratosthenes.

Monista suuristakin kuun kraattereista keskushuippu puuttuu, koska se on peittynyt laavakerroksen alle. Kuun Maahan näkymättömällä puolella olevassa Tsiolkovski-kraatterissa keskushuippua ympäröi tumma laavakenttä. Keskushuipullisten kraattereiden sisäreunat ovat yleensä porrasmaisia. Keskushuipullisia kraattereita suuremmissa kraattereissa on keskusrengas tai joukko niitä. Ne syntyvät kallion aaltoillessa suuren törmäyksen jälkeen. Keskusrengas on suurella 312 km:n läpimittaisella Schrödinger-kraatterilla[1].

Lähteet

http://www.uwgb.edu/dutchs/planets/cratform.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
http://www.lpi.usra.edu/expmoon/science/craterstructure.html

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[uwgb.edu-1] ttp://www.uwgb.edu/dutchs/planets/cratform.htm (Arkistoitu – Internet Archive)

[2] ttp://www.lpi.usra.edu/expmoon/science/craterstructure.html