Sato (yritys)

Ensimmäiset Sato-yhtiöt (lyhenne sanoista Sosiaalinen Asuntotuotanto) perustettiin 1940-luvulla Helsinkiin ja Tampereelle jälleenrakennuksen ajan kiivaina rakennusvuosina. Myöhemmin perustettiin Keskus-Sato r.y., jonka tarkoituksena oli koota asuntorakennuttajayhteisöjä yhteen ja lisätä alueellisten Sato-yhtiöiden määrää. Keskus-Sato r.y. korvattiin myöhemmin saman nimisellä osakeyhtiöllä.[6]

Sato oli 1960-luvulla mukana aluerakentamishankkeissa. Suurimpia olivat Espoonlahden alue ja Vantaan Hakunila. Omistusasuntoja varten aloitettiin asuntosäästämisyhteistyö eri pankkien kanssa. Sato nousi 1970-luvulle tultaessa maan suurimmaksi asuntorakennuttajaksi, ja aloitti myös liike- ja palvelurakennusten rakennuttamisen.[6]

Keskus-Sato Oy:n pääosakkaat myivät 1980-luvulla alueellisista ja paikallisista Sato-yhtiöistä omistamansa osakkeet Keskus-Sato Oy:lle, näin muodostui konsernin perusta. 1990-luvulla Sato hankki Vatro Oy:n ja Salpa Oy:n osake-enemmistön, ja uudeksi liiketoimintamuodoksi tuli asuntojen omistaminen ja isännöinti. Yhtiön nimi muuttui 1990-luvulla Sato Yhtymä Oyj:ksi, ja 2000-luvulla se lyheni muotoon Sato Oyj. Emoyhtiön omistuspohjaa laajennettiin merkittävästi.[6]

Marraskuussa 2007 Sato Oyj:n hallitus päätti hakea yhtiön osakkeiden listausta Helsingin pörssiin. Annissa tarjottiin merkittäväksi 12 miljoonaa uutta osaketta, tavoitteena oli 100 miljoonaa euroa. Investoinnit oli tarkoitettu vuokra-asuntoihin Helsingin alueella, senioriasuntoihin pääkaupungissa ja asuntosijoituksiin Pietarissa.[7][8] Sijoittajien kiinnostus jäi kuitenkin laimeaksi, ja Sato peruutti listautumisen. Hallituksen puheenjohtajan Juha Laaksosen mukaan tavoitteesta jäätiin sekä yleisö- että instituutioanneissa.[9][10][11]

Joulukuussa 2015 Saton suurin omistaja työeläkeyhtiö Varma kertoi myyvänsä kaikki omistamansa Saton osakkeet ruotsalaiselle pörssissä noteeratulle kiinteistösijoitusyhtiölle Fastighets AB Balderille. Kaupan jälkeen Balderilla oli osakkeista enemmistö, 53 prosenttia.[12]

Saton liiketoiminta painottuu asunto-omaisuuden kilpailukyvyn ja sijoitustoiminnan kannattavuuden kasvattamiseen sekä hyvien asiakassuhteiden ylläpitoon. Kiinteistöjen rakennuttamisen ja peruskorjaukset Sato toteuttaa yhdessä kumppaniverkostojen kanssa, kun taas asuntojen ja talojen kiinteistöteknilliset työt tekevät Saton omat talomestarit. Satolla on ollut käytössä talomestareita vuoden 2019 lopusta lähtien.

Omistusasuntopuolella Sato myy ison osan asunnoista vasta niiden valmistuttua. Elokuussa 2012 Sato aloitti tilapäisasuntojen vuokraamisen, kun ensimmäinen SATO HotelliKoti valmistui peruskorjattuun taloon Helsingin Kampissa.[13] HotelliKoti-liiketoiminta myytiin Forenomille vuoden 2017 lopussa ja HotelliKoti -organisaatio siirtyi tällöin kaupassa Forenomille. Rakennukset jäivät Saton omistukseen.[14]

Satolla on omistuksessaan 31.12.2020 yhteensä 26 792 asuntoa, asunto-omaisuuden arvo oli vuoden lopussa 4 615 miljoonaa euroa. Asuntojen arvosta noin 85 prosenttia on pääkaupunkiseudulla ja yhteensä noin 15 prosenttia Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä sekä noin 2 prosenttia Pietarissa. Pietarin osuus Saton asunto-omaisuudesta on rajattu 10 prosenttiin.[4]

Avainluvut

Vuonna 2020 konsernin liikevaihto oli 303,4 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 5 104,7 miljoonaa euroa. Tulosta konserni teki 129,5 miljoonaa euroa. Yrityksen henkilöstömäärä oli keskimäärin 242 työntekijää.[15]

Hallinto

Saton toimitusjohtajana toimii Antti Aarnio.[1] Hallituksen puheenjohtaja on Erik Selin.[2] Hallituksen pitkäaikaisia jäseniä ovat olleet muun muassa Martti Porkka (1997–2007) ja kauppaneuvos Jukka Salminen (1993–2007).

Omistajat

Saton suurimmat osakkeenomistajat:[16]

• Balder Finska Otas Ab 55,8 %
• Stichting Depositary APG Strategic Real Estate Pool 22,6 %
• Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 12,7 %
• Valtion Eläkerahasto 4,9 %
• Erkka Valkila 0,7 %
• Hengityssairauksien Tutkimussäätiö 0,4 %
• Sato Oyj 0,3 %
• Tuula Entelä 0,3 %
• Erkki Heinonen 0,3 %
• Tradeka-sijoitus Oy 0,2 %
• Muut (110 kpl) 1,8 %[17]

• Saton verkkosivut