Keskinen Tuohisurma

Järven pituus on 450 metriä, leveys 250 metriä ja sen pinta-ala on 6,4 hehtaaria. Se sijaitsee korkealla selänteellä, missä metsäalueet ja kalliopaljastumat vuorottelevat toisiaan. Järven itäpuolella sijaitsee laaja kallioalue, joka laskee jyrkkänä veteen. Järveen laskee neljä ojaa, joista merkittävin tuo Tuohisurmannevalta kuivatusvesiä. Suon lounaiskulmassa sijaitsee Ylinen Tuohisurma. Laskuoja lähteen järven koillispäästä ja se yhtyy 300 metrin jälkeen Alisen Tuohisurman kaakkoispuolelta siihen laskevaan ojaan. Keskellä järveä on 50 metriä pitkä kalliosaari. Etelässä sijaitsee Tuohisurmanneva, jonka ojia laskee järveen. Järven laskuoja lähtee sen koillispäästä ja laskee 500 metrin päässä Aliseen Tuohisurmaan. Järvien vedenpintojen korkeusero on noin 10 metriä. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 29 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä ja rannat ovat osin suota ja osin metsämaata. Järvi on autio, mutta sen luoteisrantaa sivuaa metsätie.[2][1]

Järven vedenlaatua tutkittiin talvella vuonna 2010. Järven vedenväri oli valuma-alueen yläpuolisten järvien tapaan ruskeaa ja se sisälsi runsaasti humusta. Tämä johtunee valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuudesta. Vesi oli kuitenkin melko kirkasta. Soista johtuen veden happamuustaso oli alhainen, mutta se ei tutkimuksen mukaan laskenut alle pH 6,0, joka on ainakin ravuille kriittinen raja-arvo. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli välttävä. Vedessä olevia ravinteita oli vähän ja järveä voitiin luonehtia karuksi. Veden typpipitoisuus oli luontainen ja normaali. Fosforipitoisuus oli hyvällä tasolla, vaikka sen pitoisuus oli kesällä korkeampi kuin talvella. Silloin järven ravinnetaso nousi jopa lievästi rehevien järvien tasolle. Järven happitalous oli tutkimusajankohtana tyydyttävä. Pintavesissä happipitoisuus oli hyvä, mutta pohjan lähellä sen pitoisuus laski arvoon 2,1 mg/l. Happea myös kului korkean humuspitoisuuden vuoksi nopeasti. Happivajen aikana pintavedessä hapen kylläisyysaste oli 51% ja pohjan lähella 16%. Järvi soveltuu virkistykseen melko hyvin. Veden laatua heikensivät humusleima ja veden hapahko luonne.[3]