Keskilänsi

Keskilänsi (engl. Midwestern United States tai Midwest tai Middle West) tarkoittaa Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston väestönlaskennassa osavaltioita, jotka sijaitsevat Yhdysvaltojen keski- ja pohjoisosassa. Keskilänteen lasketaan tavallisesti kuuluvaksi Etelä-Dakota, Illinois, Indiana, Iowa, Kansas, Michigan, Minnesota, Missouri, Ohio, Nebraska, Pohjois-Dakota ja Wisconsin.[1] Vuoden 2019 väestönlaskennassa asukasluvuksi arvioitiin 68 miljoonaa.[2] Keskilänsi sijaitsee Appalakkien ja Kalliovuorten välillä, Ohiojoen pohjoispuolella.[3]

Yhdysvaltojen kartta, jossa Keskilänteen kuuluvat osavaltiot on väritetty punaisella.

Alun perin 1800-luvulla Keskilännellä tarkoitettiin Mississippijoen länsipuolista aluetta. Keskilänsi ei ole tarkka määritelmä, vaan riippuu asiayhteydestä ja lähteestä. Maantieteellinen, kielialueellinen ja kulttuurillinen Keskilänsi poikkeavat toisistaan. Keskilännen kulttuuria pidetään tyypillisenä yhdysvaltalaisena kulttuurina, ja amerikanenglannista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä keskilännen englantia.[4]

Keskilännen suurin kaupunki on Chicago, jonka jälkeen suurimpia ovat Detroit ja Indianapolis. Muita suuria kaupunkeja ovat Bismarck, Cincinnati, Cleveland, Columbus, Des Moines, Fargo, Fort Wayne, Grand Rapids, Kansas City, Lincoln, Madison, Milwaukee, Minneapolis, Omaha, Rapid City, Sioux Falls, Saint Louis, Saint Paul, Toledo ja Wichita.

Keskilännen vanhin kaupunki on Michiganissa sijaitseva Sault Ste. Marie, jonka ranskalaiset lähetyssaarnajat perustivat vuonna 1668.[5][6]