Keskisuomalainen

Keskisuomalaisen edeltäjän, Keski-Suomen, perusti Heikki Fabian Helminen. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 7. tammikuuta 1871. Nykyisen nimensä lehti sai vuonna 1918, kun sanomalehdet Keski-Suomi ja Suomalainen yhdistettiin Keskisuomalaiseksi. Uuden lehden ensimmäinen numero ilmestyi 3. tammikuuta 1918.[3]

• Heikki Fabian Helminen, 1871–1873, 1881–1885
• Johan Ferdinand Canth, 1874–1875
• Karl Jacob Gummerus, 1876–1877, 1880
• K. J. Högman, 1878–1879
• Juhani Aho, 1886
• Eero Erkko, 1887–1889
• Teuvo Pakkala, 1890–1891
• Kaarlo Forsgren (Korpilahti), 1891–1892
• Kyösti Kanniainen, 1893–1906
• Waltteri Wuorelainen, 1906–1910
• K. A. Järvi, 1910–1912
• Heikki Hyppönen, 1913–1918, 1919–1928
• Antero Selänne, 1918–1919
• Torsten Kaukoranta, 1928–1932
• Anttoni Takala, 1932–1947
• Martti Emanuel Juusela, 1947–1973
• Heikki Juusela, 1973–1975
• Erkki Laatikainen, 1975–31.8.2008
• Pekka Mervola, 1.9.2008 alkaen[3]

Lähde[6]

Keskisuomalainen oli ensimmäinen suomalainen sanomalehti, joka nimitti itselleen lehden toimituksesta riippumattoman lukija-asiamiehen. Lehden ensimmäisenä lukija-asiamiehenä vuodesta 1999 vuoteen 2005 toimi entinen Keski-Suomen läänin maaherra, ylijohtaja Kalevi Kivistö. Kivistön jälkeen lukija-asiamieheksi nimitettiin vuoden 2005 alussa Yleisradion entinen uutistoimittaja Arvi Lind.[7]

Keskisuomalainen kuuluu Väli-Suomen sanomalehtien yhteistyöverkostoon yhdessä Ilkan, Karjalaisen, Pohjalaisen ja Savon Sanomien kanssa. Lehdet esimerkiksi julkaisevat yhteistä viikonloppusivustoa Sunnuntaisuomalaista, ja niillä on yhteinen ulkomaantoimitus Etelä-Suomen Sanomien, Kalevan ja Turun Sanomien kanssa sekä yhteinen Helsingin-toimitus Kalevan ja Turun Sanomien kanssa.

Keskisuomalaista julkaisee Keski-Suomen Media Oy, joka on osa Keskisuomalainen Oyj -konsernia. Päälehden lisäksi konserniin kuuluvat muun muassa Savon Sanomat, Warkauden Lehti ja Iisalmen Sanomat sekä lukuisia pienempiä lehtiä. Maaliskuussa 2013 konserni osti 95 prosentin osuuden Suomen Lehtiyhtymän osakkeista[8] Lehtiyhtymän perustajalta ja pääomistajalta, keravalaiselta yrittäjältä ja kansanedustajalta Eero Lehdeltä. Kolmen vähemmistöomistajan osuus, 3,5 prosenttia osakkeista, siirtyy Keskisuomalaiselle myös. Kauppahinta oli 26,1 miljoonaa euroa.[9]

Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtajana toimii kauppatieteiden maisteri Vesa-Pekka Kangaskorpi, joka on entinen konsernin hallituksen puheenjohtaja. Kangaskorpi on myös yksi konsernin suurimpia yksittäisiä osakkeenomistajia [10]. Konsernin hallituksen puheenjohtaja on maanviljelijä Antero Vesterinen.

Kesästä 2008 tammikuuhun 2010 konsernin toimitusjohtajana toimi Arto Tiitinen. 12.1.2010 yhtiö ilmoitti erottavansa Tiitisen linjaerimielisyyksien vuoksi [11]. Hallituksen puheenjohtajana toiminut Kangaskorpi nimitettiin vt. toimitusjohtajaksi. Samalla Kangaskorpi siirtyi hallituksen rivijäseneksi ja Vesterisestä tuli puheenjohtaja. Kangaskorpi nimitettiin vakituiseksi toimitusjohtajaksi 18.3.2010 [12].

Laukaalainen Vesterinen johtaa Keskisuomalaisen hallitusta jo kolmannessa polvessa. Hän on ollut hallituksen jäsen vuodesta 1991 [10].

Viestintäkonserni Alma Media kävi yhdentymisneuvotteluja Keskisuomalaisen kanssa vuonna 2006. Keskisuomalaisen hallitus kuitenkin hylkäsi Alman tarjouksen 21. joulukuuta 2006.

Syyskuussa 2016 Keskisuomalainen osti Kivekkäiden suvulta muun muassa Etelä-Suomen Sanomia ja Itä-Hämettä julkaisevan Mediatalo ESAn[13].

Keskisuomalainen-konsernin painoyhtiöllä Lehtisepät Oy:llä on kolme painoa: yksi Jyväskylässä, yksi Kuopiossa ja yksi Pieksämäellä. Lehtisepät on tehnyt vuoden 2010 aikana voimaan astuvan sopimuksen Iltalehden kanssa Iltalehden painamisesta Jyväskylässä [14].

Keskisuomalainen on tehnyt yhteistyötä painomateriaalien hankinnassa Ilkan kanssa vuodesta 2000 lähtien. Yhteistyöhön on tulossa mukaan myös Alma Media. Keskisuomalaisen osalta näiden hankintojen arvo on ollut noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

• Sanomalehti Keskisuomalainen
• Keskisuomalainen Oyj -konserni