Keski-Pasila

Pasilan veturitallit vuonna 1911.[3]

Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[4] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[5] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Puurakennusten lisäksi Toralinnan ”rakennuskantaan” kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Toralinnan eteläpäässä sijaitsi vielä 1940–1950 luvulla kaksi puumakasiinia. Välittömässä läheisyydessä oli myös VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen komea asunto ja maakellari. Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella, mutta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen.

Vanha ratapiha nykyisen Keski-Pasilan paikalla vuoden 2010 ilmakuvassa. Radan oikealla puolella Itä-Pasila.

Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena). Ennen Helsinki-hallin rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.

Rakennustöitä ratapihan paikalla keväällä 2016. Alareunassa Pasilan veturitallit.

Rakennustyömaat syyskuussa 2019.

Asuinrakentamista Firdonkadulla toukokuussa 2022.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, kuten asumiseen, toimistoille ja palveluille. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskusta­kortteli valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Korttelin suunnittelusta Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkki­tehti­toimisto Office for Metropolitan Architecturen, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa.[6] Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressi­keskus, asuntoja, hotelli, moni­toimi­areena ja joukko­liikenne­terminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin.[7] Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.[8]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan Tripla-hanketta koskevan asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2. maaliskuuta 2015. Valituksia ei tullut yhtäkään, ja alueen asemakaava sai lainvoiman perjantaina 6. maaliskuuta 2015.[9] Kauppakeskus Tripla ja Pasilan uudistettu rautatieasema avattiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Liiketilojen määrällä mitattuna Triplasta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Keski-Pasilaan suunnitellaan tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Suunnittelukilpailun voitti YIT ehdotuksellaan Trigoni. Myöhemmin YIT kuitenkin vetäytyi hankkeesta,[10][11][12] ja vuonna 2023 rakentajaksi valittiin Skanska, joka oli tullut alkuperäisessä suunnittelukilpailussa toiseksi.[13] Korkeimpaan torniin tulee 29 kerrosta. Sen pituudeksi tulee 120 metriä, eli se on 14 metriä matalampi kuin Kalasatamassa sijaitseva Suomen korkein asuintalo Majakka.[14] Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2026.[15]