Kesanto

Kesanto tarkoittaa tuotantoon käyttämätöntä peltoa[1]. Kesannoitaessa pelto jätetään vuodeksi tai useammaksi viljelemättä, jotta pellon maapohja uudistuisi. Yhden viljan viljely vuodesta toiseen yksipuolistaa ja köyhdyttää maaperän ravinteita. Vuorokierrolla tasapainotetaan tätä. Kesannointi lisää maaperän pieneliötoimintaa. Kesannoinnilla pyritään myös saamaan peltoon edellisvuosina kasvaneet rikkaruohot kuriin. Kesannoinnilla pellon maaperä asetetaan ”lepotilaan”, jolloin siinä ei viljellä mitään. Suomessa on harjoitettu kolmivuoroviljelyä, jossa joka kolmas vuosi pelto on kesannolla.

Kesantotyypit

Viherkesannolla tarkoitetaan riista-, maisema-, niitty- tai nurmikasveilla kylvettyä peltoa.[1]
Avokesannolla tarkoitetaan peltoa, joka on kasvukaudella ilman kasvipeitettä tai sänkeä.[1]
Sänkikesannolla tarkoitetaan peltoa, joka on sängen peittämää ja muokkaamatonta.[1]

Lähteet

[https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015] www.finlex.fi. Viitattu 15.7.2018.

Aiheesta muualla

Tietoa kesannon käytöstä historiallisena aikana

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[:0-1] [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015] www.finlex.fi. Viitattu 15.7.2018.