Kesämäki
Kesämäki on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee kaupungin keskustan länsiosassa Lappeenrannan lentoaseman ja valtatie 6:n välissä.[1][2]
Kesämäki | |
---|---|
Kaupunki | Lappeenranta |
Kaupunginosa nro | 12 |
Väkiluku | 422 (31.12.2013) |
Kesämäen pohjoisosa on vuonna 1883 perustetun Suomen asevelvollisten joukkojen leirialueen laitamilla. Leirin rakennuksia ei ole säilynyt, mutta leiriajoista muistuttaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta oleva kivinen ja betoninen ratsastuseste Torvenkadun päässä.[3] Kesämäki kuului vuonna 1936 vahvistettuun Otto-Iivari Meurmanin asemakaavaan. Vuonna 1948 pohjoisosaan kaavoitettiin Soturinkylän rintamamiesalue. Kaupunginosan tuoreemmat kaavat ovat vuosilta 1953 ja 1963.[3][4]
Kesämäessä sijaitsevat Kesämäen koulukeskus ja Ristikankaan hautausmaa.[1][3] Kahden puolen Lavolankatua olevassa koulukeskuksessa toimivat Kesämäen koulu (alakoulu), Kesämäenrinteen koulu (yläkoulu) ja suomalais-venäläinen Itä-Suomen koulu. V. J. Myyrinmaan suunnittelema Kesämäenrinteen koulu valmistui vuonna 1958 Saimaan yhteislyseon käyttöön.[3] Kahdeksasta pienemmästä rakennuksesta muodostuva Reino Ahjopalon suunnittelema Kesämäen koulu on vuosilta 1956–1959 ja samassa pihapiirissä oleva Itä-Suomen koulu vuodelta 2005.[3] Erik Bryggmanin suunnittelema Ristikankaan hautausmaan kappeli on vuodelta 1957.[3] Kaupunginosan itäosassa Simolantien varrella on myös liike- ja teollisuusaluetta, jossa on muun muassa Lappeenrannan Energian päätoimipiste ja 1920-luvulla rakennettu muuntoasema.[2][3]
Kesämäen pääosin 1950-luvulta peräisin oleva asuinrakennuskanta on täysin pientaloasutusta ja ilmeeltään hyvin yhtenäinen.[1][3] Kesämäen tilastoalueella on 422 asukasta.[5]
Kaupunginosaa rajaavat lentoasema, Lentokentäntie ja Opintie pohjoisessa, vanha Simola–Lappeenranta-rata idässä, valtatie 6 etelässä ja Pilotinkatu lännessä. Kesämäen naapurikaupunginosia ovat Lentokenttä, Leiri, Tykki–Kiviharju, Reijola ja Mattila.[2]
Lähteet
- Keskusta-asumista jo 1800-luvulta nykypäiviin Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 8.6.2015.
- Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 8.6.2015.
- Kiiveri-Hakkarainen, Kaija: Rakennettu Lappeenranta – Kaupunginosat, s. 90–93. Etelä-Karjalan museo, 2006. ISBN 951-785-087-5.
- Antikainen, Jyrki et al: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 163 ja 168–169. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
- Väestö Lappeenrannassa ikäryhmittäin 31.12.2013 Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 8.6.2015.
Aiheesta muualla
- Kaupunginosan esittely Lappeenrannan kaupungin sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
Kaupunginosat |
Ahvenlampi • Alakylä • Hakali • Harapainen • Hartikkala • Hiekkapelto • Hiessilta • Honkalahti • Hyrymäki • Ihalainen • Kanavansuu • Karhuvuori • Kariniemi • Kaukas • Keskus • Kesola • Kesämäki • Kimpinen • Kivisalmi • Korvenkeskus • Kourula • Kuusela • Kuusimäki • Kylpylä • Laihia • Lampikangas • Lapvesi • Lauritsala • Lavola • Leiri • Lentokenttä • Lepola • Linnoitus • Lintukangas • Mattila • Mustola • Myllymäki • Mälkiä • Mäntylä • Nuijamaa • Pajarila • Pallo–Tyysterniemi • Parkkarila • Peltola • Pulp • Putkinotko • Pöyhiänniemi • Rauha • Reijola • Ruoholampi • Rutola • Sammonlahti • Selkäharju • Skinnarila • Suolahti • Taikinamäki • Tirilä • Tykki–Kiviharju • Uus-Lavola • Vesivalo • Voisalmi • Ylämaa |
---|---|
Kyliä |
Hanhijärvi • Hiivaniemi • Kansola • Konnunsuo • Kontu • Leino • Louko • Moisio • Raippo • Ruokola • Rännikorpi • Simola • Sirkjärvi • Vainikkala |
Muita alueita |
Huhtiniemi • Joutseno • Nuijamaa • Pikisaari • Ylämaa |