Kerttu Wartiainen

Wartiaisen vanhemmat olivat rovasti Carl Gustaf Olsoni ja Anna Eleonora (Elli) Öhquist ja puoliso vuodesta 1953 lehtori, kirjailija Eliel Wartiainen. Kerttu Wartiainen tuli ylioppilaaksi 1915 ja valmistui talousopettajaksi 1917 ja kansakoulunopettajaksi 1927. Hän oli talousopettaja Kymenlaakson kansanopistossa 1919–1922, kotitalouskoulun johtaja 1920–1922, Kalliolan setlementin emäntä 1922–1923, Helsingin kaupungin kotitalouskonsulentti 1927–1930 ja Marttaliiton 1930–1933, Seinäjoen piirisairaalan emäntä 1934–1936 ja talousopettaja Helsingin kansakouluissa 1936–1961. Kotitalous-lehden päätoimittajana Wartiainen toimi 1945–1953 ja Kotikokin 1953–1957.[1][2]

• Kananmuna jälleen kunniaan, 1933, Kerttu Olsonen, ruots. Hönsägget till heders, 1935
• Martan ruokatalousoppi: ravinto-oppi, 1934, Ella Kitunen, Kerttu Olsonen
• Kalaruokia, 1936, Kerttu Olsonen
• Suuri keittokirja: (prinsessojen keittokirja); hyviä arki- ja juhlaruokia, 1939, Jenny Åkerström, suom. toim. Kerttu Olsonen, Ida Pekari
• Perunaa, juureksia ja vihanneksia viljan jatkoksi, 1941, Tora Lindroos, Kerttu Olsonen, ruots. Utdryga spannmålsransonen med potatis, rotfrukter och grönsaker, 1941
• Särvintä suoraan luonnosta, 1942, Kerttu Olsonen, ruots. Matnyttiga vilda växter, 1942
• Kotitaloutta nuorille, 1951, Helmi Lummaa, Kerttu Olsonen, Kerttu Sihvonen
• Pikkuherkkuja, 1952, Vera Tornérhielm, avustanut Agneta Lampe, suom. Kerttu Olsonen
• Kotikokin leivonnaisia ja jälkiruokia, 1956, toim. Kerttu Wartiainen, Kirsti Tolvanen
• Kotikokki keittää: 379 ruokaohjetta, 1956, toim. Kerttu Wartiainen, Kirsti Tolvanen
• Kotikokin voileipäpöytä, 1956, toim. Kerttu Wartiainen, Kirsti Tolvanen