Kerppo Kankaanranta

Kerppo Kallas Kankaanranta (17. heinäkuuta 1919 Rauma – 8. elokuuta 2001 Helsinki)[1] oli suomalainen vuorineuvos, oikeustieteen lisensiaatti ja asianajaja.

Kankaanrannan vanhemmat olivat pankinjohtaja, filosofian maisteri Oskar Wilho Kankaanranta ja pankkiprokuristi Annikki Alina Ahovaara (ent. Åkerlund). Kankaanranta kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassisesta lyseosta vuonna 1938 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1945. Hän sai varatuomarin arvon vuonna 1948 ja valmistui myöhemmin vielä oikeustieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1965.[1]

Kankaanranta toimi asianajajana 1946–1973 ja hänen asianajotoimistonsa hoiti 1960-luvulta alkaen liike-elämän juridiikkaan liittyviä toimeksiantoja. Hän toimi 1967–1977 Asko Oy:n ja Upo Oy:n hallintoneuvostojen puheenjohtajana, vuodesta 1970 Asko-yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja vuodesta 1974 insinööritoimisto Vesto Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Kankaanranta sai vuorineuvoksen arvon vuonna 1976 ja oli vuodet 1977–1979 Asko-Upo Oy:n pääjohtajana.[1]

Kankaanranta oli 1970-luvulla Suomen Teollisuusliiton hallituksen jäsen, Teollisuuden Keskusliiton edustajiston jäsen, Suomen Metsäteollisuuden keskusliiton hallituksen jäsen ja Metsäteollisuuden työnantajaliiton hallintoneuvoston jäsen.[1]

Aarno Laitisen kirjassa Rahat tai renki: Suomen liike-elämän veijareita ja huijareita (Kustannusvaihe Ky 1984) käsiteltiin muun muassa Kankaanrannan toimintaa Asko-Upossa. Kirjan mukaan Kankaanranta junaili vaikeuksissa olleen sukuyhtiön Suomen Yhdyspankin haltuun. [2][3]