Kerman

Kerman on pinta-alaltaan yksi laajimmista kaupungeista Iranissa. Se sijaitsee Ison Hiekka-aavikon länsipuolella Iranin kaakkoisosassa, josta on  noin 1000 km:n matka Teheraniin. Kaupunki on vuorten ympäröimä, ja sen korkeus merenpinnasta on  1755 metriä, mikä lieventää sään ääri-ilmiöitä. Kuitenkin kesät saattavat olla kuumia ja talvet viileitä tai kylmiä. Talvella lämpötila voi painua alle nollan asteen. Eräillä lähialueen vuorilla on lumipeite läpi vuoden. Sademäärä on niukka. [3]  

Alueella esiintyy useita kertoja vuodessa maanjäristyksiä, jotka tavallisesti jäävät vähäisiksi, mutta joskus ovat hyvin tuhoisia. Kerman tuhoutui v. 1794 ja Bam v. 2003 maanjäristyksessä. [4] 

Iranin historiassa Kerman on tunnettu pitkästä vaikutuksestaan ja vahvasta kulttuuriperinnöstä. Kaupungin on perustanut otaksuttavasti 3. vuosisadalla kuningas Ardašir I, joka on sassanidien dynastian perustaja.  Väestön uskontona oli zarathustralaisuus vuonna 642, jolloin arabit valloittivat kaupungin sassanidien valtakunnan romahtaessa. Myöhemmin vallassa ovat olleet turkkilaiset, seldžukit, mongolit ja persialaiset dynastiat. Hallitsijat ovat vaihtuneet usein. Marco Polo vieraili kaupungissa  v. 1271, ja ylisti kermanilaisia mattoja.[5] Kaupunki on ollut pitkään tunnettu tekstiilien ja mattojen valmistuksesta, ja niitä on kaupattu Keski-Aasiassa ja Persianlahden alueilla. Vuonna 1501 safavidihallitsija Ismail I sai valtaansa Persian. Kerman laajeni ja kulttuuri vahvistui. Uskonnoksi vakiintui šiialaisuus. 1700-luvulla hallitsi Zand-dynastia, mutta Zand-hallitsijan Loth Ali Khanin surmasi Qajar-hallitsija Agha Mohammad Khan. Hän oli tunnettu julmuudestaan ja surmasi tai sokaisi miespuolisia Kermanin asukkaita, myi lapsia ja naisia orjiksi ja tuhosi kaupungin. Hän suhtautui erityisen vihamielisesti zarathustralaisiin, jotka olivat tukeneet edellistä hallitsijaa.  Nykyisen Kermanin uudelleenrakentaminen aloitettiin1800-luvulla. [6] [7]

Toimeentulo perustuu vieläkin paljon maanviljelyyn, erityisesti pähkinöiden viljelyyn. Pistaasien viljelyssä Kermanin alueella on johtoasema koko maailmassa. Mattojen valmistus on vanha perinne, ja ne ovat tunnettuja kautta maailman. Alue on tunnettu myös kaivostoiminnasta, erityisesti kuparikaivoksista. Kerman houkuttelee paljon turisteja, jotka ovat kiinnostuneita aavikoista ja Unescon maailmanperintökohteista sekä alueen muinaisesta historiasta. Kermanissa on useita yliopistoja, joista lääketieteen ja tekniikan yliopistot ovat arvostettuja.[8] [9]

Kermanin keskustassa sijaitsee Suuri basaari, jonka rakentaminen on alkanut noin 600 vuotta sitten. Siitä on muodostunut yksi Iranin laajimmista basaareista.[10] Ganjali Khan on 1600-luvun alussa rakennettu rakennuskompleksi, johon kuuluu karavaaniseralji, kylpylä, vesisäiliö, rahamuseo, moskeija ja basaari sekä suuri aukio. Kaupungissa on muitakin basaareja, esim. Vakil-basaari, ja moskeijoita, joista huomattavin on 1300-luvulla rakennettu Jameh-moskeija.[11]

Jabalieh on kivestä noin 2000 vuotta sitten rakennettu kupolikattoinen rakennus, jonka oletetaan toimineen zarathustralaisten uskonnollisena keskuksena. Kermanissa sijaitsee maailman ensimmäinen Zarathustralaisuuden museo, joka esittelee uskonnon muinaista historiaa.[12]

Noin 6 kilometrin päässä Kermanista sijaitsee yksi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvista persialaisista puutarhoista. Shazdeh Mahan -puutarha on perinteinen persialainen puutarha, joka muodostuu symmetrisesti virtaavista vesiputouksista ja suihkulähteistä. Mahanissa on myös Shah Nematollah Valin suufilainen moskeija ja mausoleumi, joka on rakennettu 1400-luvulla kuolleen uskonoppineen muistoksi. Sen sinistä kupolia pidetään arkkitehtoonisena mestariteoksena.[13]

Maakunnassa on useita merkkejä muinaisesta kulttuurista, esim. pronssikautisia asuinpaikkoja kuten Jiroft, Keshit ja Shahdad, joissa tehdään arkeologisia kaivauksia. Meymandin luolakylässä on asuttu jo tuhansia vuosia sitten. Nykyisin se on Unescon maailmanperintökohde. Myös Bamin sitadelli on Unescon maailmanperintökohde. Rayenin sitadelli muistuttaa Bamia, mutta on paremmin säilynyt. [14] [15] [16] [17] [18] [19]

Kerman on turistien kauttakulkupaikka myös Isolle Hiekka-aavikolle eli Lutin autiomaahan, joka on Unescon luontokohde. Siellä ei ole kasvillisuutta, ja kesällä on mitattu maailman korkeimpia lämpötiloja.  Sinne on Kermanista matkaa noin 140 kilometriä.

• 
  Kermanin basaari
• 
  Ganjali Khan rakennuskompleksi
• 
  Jameh-moskeija, Kerman
• 
  Shazdeh Mahan puutarha
• 
  Shah Nematollah Valin moskeija, Mahan
• 
  Rayenin sitadelli
• 
  Iso Hiekka-aavikko
• 
  Keshit
• 
  Meymandin luolakylä
• 
  Kermanilainen matto valmisteilla, nurja puoli
• 
  Kermanilainen kirjontatyö Pateh

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kerman Wikimedia Commonsissa

• Kerman, Iran

• Kermān, Iran (englanniksi) (britannica.com)