Korfu

Korfu (kreik. Κέρκυρα, Kérkyra, antiikin Korkyra, m.kreik. Κόρκυρα) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään ja sijaitsee maan luoteisosassa. Saaren pinta-ala on 592 neliökilometriä ja asukasluku 100 853 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Korfu kuuluu Korfun alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Korfun kaupunki.[1]

Maantiede

Korfu sijaitsee Välimereen kuuluvan Joonianmeren pohjoisosassa Kreikan länsirannikon ja Albanian etelärannikon edustalla. Saari on pohjoisin Jooniansaarista. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Paxós ja Antípaxos etelässä sekä Ereikoússa, Mathráki ja Othonoí luoteessa. Lefkas sijaitsee kauempana Korfusta etelään.

Korfun kartta.

Kooltaan Korfu on seitsemänneksi suurin Kreikan saarista ja toiseksi suurin Jooniansaarista Kefalonián jälkeen. Saari on vuoristoinen. Sen eteläosat ovat kumpuilevaa maastoa, joka sopii hyvin viinin, hedelmien ja oliivien viljelyyn. Saaren pohjoisosat taas ovat karua kalkkikivivuoristoa. Korfun korkein vuori on Pantokrátoras (906 metriä), joka sijaitsee saaren pohjoisosassa.

Hallinto, kaupungit ja kylät

Korfu kuuluu hallinnollisesti Korfun alueyksikköön, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Se jakaantuu vuodesta 2019 neljään kuntaan, joista Korfun saaren käsittävät Etelä-Korfu, Keski-Korfu ja Diapontiset saaret sekä Pohjois-Korfu. Neljäs kunta on Paxoí, joka käsittää samannimisen saariryhmän. Vuoteen 2011 saakka Korfun saari lähisaarineen jakautui 15 kuntaan, kun taas vuosina 2011–2019 se muodosti vain yhden kunnan, Korfun kunnan.[1][2]

Saaren suurin asutus on pääkaupunki Korfun kaupunki (24 838 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla. Muut suurimmat asutukset ovat Kanáli (4 086 asukasta), Potamós (3 840), Alepoú (3 149), Lefkímmi (2 935), Kontokáli (1 660), Perivóli (1 378), Virós (1 201), Ágios Matthaíos (1 088), Kynopiástes (1 054), Pérama (1 021) ja Acharávi (1 013).[1] (Katso myös: Luettelo Korfun kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Korkyra

Alkujaan illyrialaisten asuttama saari lienee sama, josta Homeros käytti nimeä Skheria. Noin vuonna 734 eaa. korinttilaiset perustivat saarelle siirtokunnan nimeltä Korkyra (tai Kerkyra). Ajan kuluessa Korkyrasta kasvoi merkittävä kaupunkivaltio (polis) ja huomattava merimahti, ja Korintti ja Korkyra ottivat yhteen suuressa meritaistelussa vuonna 664 eaa. Se oli varhaisin tunnettu meritaistelu kreikkalaisten kaupunkivaltioiden välillä.[3]

Korfun rannikkoa Palaiokastrítsassa.

Peloponnesolaissodassa Korkyra oli Ateenan puolella Spartaa vastaan. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 229 eaa. Se toimi Octavianuksen tukikohtana Aktionin taistelussa.[3]

Myöhempi historia

Bysanttilaisella kaudella Korfu joutui usein lännestä tulevien hyökkäysten ensimmäiseksi kohteeksi. Bysanttilaisen ajan jälkeen Korfu oli venetsialaisten vallan alla vuodesta 1386. Turkkilaiset hyökkäsivät saarelle vuosina 1537, 1571, 1573 ja 1716.[3]

Venetsialaisvalta päättyi vuonna 1797, jolloin saari päätyi Napoleonin sodissa Ranskan vallan alle. Tämän jälkeen saari oli brittivallan alla vuosina 1815–1864. Tuolloin saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Erityisesti venetsialais- ja brittiaika näkyvät saaren rakennuskannassa. Korfusta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864. Saaren nykyisistä nimimuodoista Kérkyra on periytynyt antiikin ajalta, kun taas Korfu on peräisin bysanttilaiselta ajalta.[3]

Nähtävyydet

Korfun antiikin aikaisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa antiikin Korkyran kaupungin eli nykyisen Palaiópolin arkeologiset löydökset. Alueella toimii Palaiópolin arkeologinen museo. Korfun kaupungissa toimii puolestaan Korfun arkeologinen museo.[4][5] Korfun vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde.[6]

Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi, Achílleio (Akhilleion) ja Mon Repó (Mon Repos) ovat tunnettuja palatseja. Pélekaksessa on suosittu näköalapaikka, josta on hyvä näköala saarelle. Sidári tunnetaan ”Rakkauden kanava” -nimisestä geologisesta muodostelmasta.

Saari on erityisesti brittiläisten turistien suosiossa.[3]

Liikenne

Korfun kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin kolme kilometriä Korfun kaupungista etelään.

Lähteet

  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Οργάνωση και Λειτουργία των συνιστώμενων δήμων του άρθρου 154 του Ν.4600/2019 (Α’ 43) Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 31.8.2020.
  3. ”Corfu / Kerkyra”, Greek Island Hopping 2008, s. 570–575. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  4. Αρχαιολογικό Μουσείο Κέρκυρας: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 23.5.2016.
  5. Παλαιόπολη Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 3.8.2015.
  6. Old Town of Corfu UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 3.8.2015.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.