Kerenskin–Krasnovin kapina
Kerenskin–Krasnovin kapina oli ensimmäinen Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumousta vastaan tehty vastavallankumousyritys. Syrjäytetyn väliaikaisen hallituksen pääministeri Aleksandr Kerenski yritti kumota bolševikkien vallan Pietarissa kasakkakenraali Pjotr Krasnovin joukkojen avulla välittömästi vallankumouksen jälkeen 10.–14. marraskuuta (J: 28. lokakuuta – 1. marraskuuta) 1917, mutta he epäonnistuivat.[1]
Bolševikkien ottaessa vallan Pietarissa 7. marraskuuta (25. lokakuuta) pääministeri Kerenski oli onnistunut pakenemaan kaupungista. Hän kiirehti Pihkovaan kokoamaan itselleen uskollisia joukkoja Pietarin takaisinvaltaukseen. Kerenskin määräyksestä kenraali Krasnovin komentamat kasakkajoukot yrittivät hyökätä pääkaupunkiin etelästä. Samanaikaisesti Pietarin junkkarikoulujen upseerioppilaat nousivat bolševikkien vastaiseen kapinaan 11. marraskuuta (29. lokakuuta). Bolševikit saivat kuitenkin ajoissa täydennyksiä Kronstadtista ja muista vallankumousta tukeneista Venäjän Itämeren-laivaston varuskunnista.[2] Vasemmistoeserriä kannattanut eversti Mihail Muravjov suostui johtamaan Pietarin puolustusta ja määräsi Kerenskiä inhonneen eversti Paul Waldenin puolustamaan kaupungin eteläpuolella olevia Pulkovon kukkuloita.[3]
Muravjovin punakaarteista ja vallankumouksellisista matruuseista koostuneet joukot onnistuivat pysäyttämään Krasnovin etenemisen Hatsinassa. Ratkaiseva taistelu käytiin Pulkovon kukkuloilla 12. marraskuuta (30. lokakuuta). Krasnovilla oli vain 700 miestä, 12 kevyttä tykkiä ja yksi panssarivaunu, kun taas bolševikeilla oli ainakin 5 000 miestä.[3] Bolševikki Pavel Dybenko sai puhuttua kasakat pettämään komentajansa, jolloin nämä luovuttivat Krasnovin vangiksi ja laskivat aseensa. Junkkarikoulut antautuivat. Kapina päättyi bolševikkien miehittäessä Hatsinan 14. (1.) marraskuuta. Kerenski pakeni maasta.[2] Lyhyeksi jäänyttä kapinaa on luonnehdittu Venäjän sisällissodan alkusoitoksi. Vapaaksi päässyt Krasnov komensi myöhemmin Donin kasakoita valkoisten puolella.[1]
Lähteet
- Evan Mawdsley: The Russian Civil War, s. 4. Birlinn 2011. Google Books (englanniksi)
- Mirko Harjula: Itämeri 1914-1921 – Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa, s. 71–72. Books on Demand, Helsinki 2010. Google Books
- Christer Pursiainen: Trotski, s. 168–169. Gummerus 2011.
Suolakapina 1648 | Stenka Razin 1670 | Ivan Mazepa 1709 | Jemeljan Pugatšov 1773 | Dekabristit 1825 | Vuoden 1905 vallankumous (Verisunnuntai) | Kazakstanin kapina 1916 | Vuoden 1917 vallankumous (Helmikuun vallankumous · Heinäkuun päivät · Lokakuun vallankumous) | Bolševikkien vastaiset kapinat: Kerenskin–Krasnovin kapina 1917 · Vasemmistoeserrien kapina 1918 · Jaroslavlin kapina 1918 · Tambovin kapina 1920 · Kronstadtin kapina 1921 | Basmatšin kapina 1916–1934 | Storoževoin kapina 1975 | Sumgaitin levottomuudet 1988 | Bakun levottomuudet 1990 | Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 | Perustuslaillinen kriisi 1993