Kerber

Alkuperäiset Kerberin jäsenet olivat Goran Šepa "Gale" (laulu), Tomislav Nikolić (kitara), Branislav "Bane" Božinović (koskettimet), Zoran Stamenković (rummut) ja Zoran Madić (basso). Yhtye muutti alkuperäisen nimensä Top (suom. "Tykki") Kerberiksi vuonna 1981. Saman vuoden marraskuussa oli yhtyeen ensimmäinen virallinen konsertti Nišin Muzički klubissa ("Musiikkiklubi"). Vuoden 1982 aikana yhtye teki useita keikkoja eri puolilla Nišiä ja Serbiaa työstäen samaan aikaan ensimmäistä albumiaan. Alkukeväästä 1982 Madić joutui jättämään yhtyeen astuttuaan asepalvelukseen. Hänet korvasi entisen Mama Rock- ja Plamteće Nebo-yhtyeiden jäsen Zoran "Sosa" Žikić, joka toi lisäarvoa yhtyeen lavaesiintymiseen kirveenmuotoisella kitarallaan ja tulenpuhallustaidollaan. Toukokuussa 1983 Kerber voitti Suboticassa Jugoslavian nuorisofestivaalilla (Festival Omladina) ykkössijan kappaleellaan Mezimac ("Suosikki").

Heinäkuussa 1983 Kerber levytti debyyttialbuminsa Nebo je malo za sve ("Taivas on liian pieni kaikille"), joka miksattiin Manchesterissa Nightwingin basistin Gordon Rowleyn tuottamana Strawberry-studiolla.[1] Joulukuussa 1983 Kerber esiintyi lämmittelijänä Uriah Heepille, Ten Years Afterille ja Nightwingille näiden Jugoslavian kiertueilla. Samaan aikaan julkaistiin Kerberin debyyttialbumi, joka sisälsi hitit Mezimac, Nebo je malo za sve ja Heroji od staniola ("Foliosankarit"). Albumin julkaisi ljubljanalainen levy-yhtiö ZKP RTLJ[1] ja levy menestyi heti myyden 10 000 kappaletta ensimmäisen viikon aikana. Tammikuussa 1984 Makedonian-kiertueen aikana ensin Zikić ja sitten Stamenković saivat hepatiittitartunnan, joten maaliskuussa Opatijan musiikkifestivaalilla Stamenkovićia korvasi väliaikaisesti Generacija 5:n rumpali Boban Đorđević. Madić taas palasi lyhyeksi ajaksi basistiksi. Huolimatta hyvästä esiintymisestään raskasta rockia soittanut Kerber ei sopinut pop-tyylisen Opatijan festivaalin konseptiin. Žikićin palattua yhtyeeseen yhtye palasi normaaliin rutiiniin. Ulkoilmakonsertissa Novi Sadissa 19. toukokuuta 1984 Žikić sai toisen asteen palovammoja yrittäessään puhaltaa tulta tuulisissa olosuhteissa. Huolimatta lääkärin neuvoista hän jatkoi esiintymistä. Myöhemmin kiertueella Žikić lauloi kasvot siteissä. Tämän onnettomuuden jälkeen muut jäsenet kielsivät Žikićiä jatkamasta tulenpuhaltamista keikoilla. Kesäkuussa 1984 Kerber toimi Nightwing-yhtyeen lämmittelijänä tämän Jugoslavian kiertueella. Elokuussa rumpali Zoran Stamenković palasi yhtyeeseen osallistuakseen Kreikan-kiertueelle. 

Joulukuussa 1984 Kerber matkusti Englantiin nauhoittaakseen toisen albuminsa Ratne Igren ("Sotaharjoitukset" tai "Sotaleikit"). Albumi nauhoitettiin Saughallissa ja tuottajana oli jälleen Gordon Rowley Nightwingista.[2] Englannissa viipymisen aikana yhtye esiintyi Liverpoolissa ja Chesterissä. Englanninkielinen versio kappaleesta Mezimac nimeltään Get Me Out äänitettiin Liverpoolin konsertissa ja julkaistiin uuden albumin viimeisenä raitana.[2] Osan albumin kappaleiden sanoituksista on kirjoittanut sanoittaja-runoilija Duško Arsenijević,[2], joka jatkoi yhteistyötään Kerberin kanssa vielä myöhemmissä julkaisuissakin.[3] Toukokuussa 1985 vain viikko Ratne igren julkaisemisen jälkeen Stamenković sai kutsun asepalvelukseen ja Boban Đorđević korvasi hänet jälleen kerran. Jugoslavian Live Aid-projekti YU Rock Misija kokosi Kerberin ja 24 muuta jugorock-yhtyettä Belgradin Punaisen tähden stadionille konserttiin, josta muodostui yksi Jugoslavian rockskenen (jugorock) huipentumista. Lokakuussa 1985 rumpali Boban Đorđevićin korvasi entinen Mama Co Co:n, YU grupan ja Leb i Solin jäsen Dragoljub Đuričić. Marraskuussa Kerber sai Smeli Cvet-palkinnon ("Rohkea Kukka") Serbian kommunistiselta nuorisoliitolta ansioistaan rockmusiikin hyväksi. Heinäkuussa 1986 kosketinsoittaja Branislav Božinović vuorostaan sai kutsun asepalvelukseen ja hänen väliaikaiseksi sijaisekseen tuli entinen Slomljena Staklan ja Peđa D ' Boy-yhtyeen jäsen Milorad Džmerković.

Vuonna 1986 Kerber äänitti kolmannen studio-albuminsa Seobe ("Muuttoliike"), jonka tuotti Kornelije Kovač.[4] Seobe sisälsi useita hittejä, kuten "Hajde da se volimo" ("Rakastellaan") ja "Čovek od meda" ("Hunajainen mies"), jossa kuultiin Riblja Čorban keulahahmon Bora Đorđevićin laulua,[4]), balladeja Kad ljubav izda ("Kun rakkaus pettää"), joka sisältää lainauksen Pero Zubacin runosta "Mostarin sateet"[4]), Još samo ovu noć mi daj ("Anna minulle vain tämä yö"), power ballad Bolje da sam druge ljubio ("Minun olisi pitänyt suudella muita tyttöjä") ja koskettava balladi "Seobe". Levyä on pidetty Kerberin parhaimpana ja sen menestys toi yli 200 konserttia eri puolilla Jugoslaviaa. Vuonna 1988 ilmestyi albumi Ljudi i bogovi ("Ihmisiä ja jumalia"), jonka tuotti Đorđe Petrović. Suurimmat hitit olivat Svet se brzo okreće ("Maailma pyörii nopeasti"), Od srca daleko ("Kaukana sydämestä") ja balladi Na raskršću ("Risteyksissä"). Saman vuoden kesällä Žikić jätti yhtyeen ja tilalle tuli entinen Bulevar-, Suncokret- ja Idoli-yhtyeistä tunnettu Branko Isaković. 12. joulukuuta 1988 Kerber äänitti ensimmäisen live-albuminsa 121288.[5] , jota niin kriitikot kuin kuuntelijatkaan eivät ottaneet hyvin vastaan. Tämän julkaisun jälkeen yhtye päätti pitää kahden vuoden tauon.

Vuoden 1990 lopulla ilmestyi yhtyeen viides studioalbumi nimeltään Peta strana sveta ("Maailman viides kylki"), jonka tuotti Saša Habić.[6] Kerber äänitti Belgradin kevätfestivaalilla coverina Zdravko Čolićin kappaleen "April u Beogradu" ("Belgradin huhtikuu").[7] Tämän tapahtuman jälkeen yhtye jäi pitkälle tauolle. Jugoslavia oli mullistusten kourissa ja vuotta myöhemmin valtio ajautui hajoamissotiin. Tauon aikana vuonna 1994 yhtye teki musiikin näytelmään Blues osmeh ("Blues-hymy"). Samana vuonna "Mezimac" julkaistiin Komuna-yhtiön julkaisemalla jugorockin oleellisia kappaleita koonneella kokoelma-albumilla Pakleni vozači: Jugoslovenski hard rock (Aaveajajat: Jugoslavian hard rock).[8]

Sotien jälkeen vuonna 1996 yhtye julkaisi uuden albumin nimeltä Zapis ("Kaiverrus"). Albumi esitteli uudet jäsenet: Saša Vasković (basso), Josip Hartl (rummut), Vladan Stanojević (akustinen kitara) ja Goran Đorđević (lyömäsoittimet).[9] Tammikuussa 1996 yhtye järjesti akustisen konsertin Studio M:llä Novi Sadissa. Tämän tallenteista julkistettiin albumi nimeltä Unplugged.[10] Vuonna 1998 yhtye julkaisi kaksi kokoelma-albumia Antologija 1983–1998 I (Antologia 1983–1998 I) ja Antologija 1983–1998 II (Antologia 1983–1998 II), joissa myös jokainen teos esiteltiin tarkemmin.

Vuonna 1998 Kerber järjesti 15-vuotisjuhlakonserttinsa Nišin linnoituksessa. Kappaleen Sveti Nikola demo äänitettiin ja pian se päätyi radioon, mutta suunnitellun uuden albumin nauhoittamista lykättiin. Vuonna 1999 Kerber esiintyi Ronnie James Dion lämmittelijänä Sofiassa, Bulgariassa, minkä jälkeen jäi jälleen tauolle.

Uudella vuosituhannella Kerber on virallisesta olemassaolostaan huolimatta esiintynyt vain ajoittaisesti. Helmikuun 9. päivä 2006 yhtye esiintyi alkuperäiskokoonpanossaan ensimmäisen kerran 23 vuoteen Serbian kansallisteatterissa Novi Sadissa. Vuonna 2008 PGP-RTS julkaisi kokoelma-albumin Svet se brzo okreće - The Best of[11] ja seuraavana vuonna sama levy-yhtiö julkaisi CD-kokoelmaboksin Sabrana dela ("Kootut kappaleet"). Boksi sisälsi kaikki Kerberin kuusi studioalbumia CD-muodossa ja seitsemäntenä levynä "Sveti Nikola"-kappaleen.[12] Boksin julkaisun jälkeen Kerberin alkuperäinen basisti Zoran Madić palasi yhtyeen riveihin.[13]

Heinäkuussa 2010 yhtye ilmoitti työstävänsä uutta albumia.[13] Saman vuoden aikana Nebojša Minić (ex-Gidra i Erotske Čokoladice ja Puls) liittyi yhtyeeseen toiseksi kitaristiksi. Kerber juhlisti 30-vuotista taivaltaan kolmella konsertilla. Ensimmäinen niistä pidettiin Čair-hallissa in Nišissä on 15. joulukuuta 2011. Konsertissa vieraili yhtyeen entiset jäsenet Stamenković, Karadžov, Đorđević, Stanojević, Isaković ja Đuričić sekä Kornelije Kovač, Smak-yhtyeen laulaja Dejan Najdanović ja toiset yhtyeet, kuten Neverne Bebe, YU grupa ja muut.[14] Toinen konsertti järjestettiin SPENS-areenalla Novi Sadissa 6. huhtikuuta 2012.[15] Kolmas ja viimeinen konsertti järjestettiin Belgradin urheiluarenaalla (Hala sportova) 13. joulukuuta 2012. Konsertissa vieraili Bora Đorđević.[16]

Vuonna 2013 yhtye esitti ensimmäisen kerran uuden kappaleensa Pepeo i Prah ("Tuhkaa ja pölyä").[17]