Kentucky

Kentuckya rajaavat Länsi-Virginian osavaltio idässä, Virginia kaakossa, Tennessee etelässä, Missouri lännessä, Illinois ja Indiana luoteessa ja Ohio pohjoisessa sekä koillisessa.[4] Suurimman osan Kentuckyn pohjoisesta rajasta muodostaa Ohiojoki ja läntisestä rajasta Mississippijoki. Kentuckyllä on 120 piirikuntaa, kolmanneksi eniten Texasin (254) ja Georgian (159) jälkeen.

Suurimmat kaupungit ovat Louisville, jossa oli vuonna 2008 noin 557 000 asukasta, ja Lexington noin 282 000 asukkaallaan.[5]

Vuoden kuuminta aikaa on heinä-elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Louisvillessa on noin 31,5 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella joulukuusta helmikuuhun, kylmimmillään tammikuussa noin –3 astetta.[6]

• 
  Louisville on osavaltion suurin asutuskeskus
• 
  Kentucky Route 80, osavaltion pisin state highway.

Esihistoriallisella ajalla Kentuckya asuttivat intiaanit. Löytöretkeilijöiden ja siirtolaisten saavuttua alueelle intiaanien parissa levisi tartuntatauteja, eikä alueella 1700-luvun keskivaiheilla enää ollut jäljellä huomattavia intiaaniasutuksia.[7] Sen sijaan shawneet pohjoisesta ja cherokeet etelästä käyttivät aluetta metsästykseen. Suuri osa nykyisestä Kentuckystä ostettiin intiaaneilta Fort Stanwixin (1768) ja Sycamore Shoalsin (1775) sopimuksilla. Sen jälkeen Kentucky alkoi kasvaa nopeasti. Ensimmäiset asutukset perustettiin länteen Appalakeista, ja alueelle saapui asukkaita pääosin Virginiasta, Pohjois-Carolinasta, Marylandista, Delawaresta ja Pennsylvaniasta. Shawnee-intiaanit eivät kuitenkaan pitäneet asutuksen leviämisestä ja liittoutuivat brittiläisten kanssa Yhdysvaltain vapaussodassa (1775–1783). Kentucky oli yksi sodan taistelutantereista. Huomattavin siellä taisteltu taistelu oli Blue Licksin taistelu.

Amerikan vallankumouksen jälkeen Virginian Appalakkien takaiset piirikunnat muodostivat Kentuckyn piirikunnan. Myöhemmin piirikunnan asukkaat ilmaisivat halunsa irtautua Virginiasta. Kentuckyn delegaatit hyväksyivät Virginian ehdot irtautumiselle vuonna 1790, ja 1. kesäkuuta 1792 Kentuckystä tuli unionin 15. osavaltio. Sen ensimmäiseksi kuvernööriksi valittiin Isaac Shelby. Yhdysvaltain sisällissodassa Kentucky oli yksi rajaosavaltioista.

Kentucky State Capitol.

Osavaltion johdossa on kuvernööri. Vuodesta 2019 tehtävää on hoitanut Andy Beshear. Ennen häntä tehtävässä on ollut 61 miestä ja yksi nainen.[8]

Osavaltion lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 38 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on sata jäsentä. Alahuoneen jäsenet valitaan kukin omasta yhden edustajan vaalipiiristään kahden vuoden kausille, senaattorien kausi on neljä vuotta ja puolet senaatista vaihtuu aina kahden vuoden välein. Alahuoneen ja senaatin vaalipiirit rajataan uusiksi joka kymmenes vuosi, tavoitteena on pitää ne väkimääriltään samankokoisina.[9]

Vuonna 2023 senaatissa on 31 republikaania ja 7 demokraattia. Alahuoneen edustajista 80 kuuluu republikaaneihin ja 20 demokraatteihin.

Kentucky on jaettu 120 piirikuntaan.[10]

Kentuckyn bruttokansantuote vuonna 2010 oli 163 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 28. sijalla.[11]

1900-luvun puoliväliin asti Kentucky oli maatalousvaltainen osavaltio. Vaikka maanviljelyn osuus kansantaloudesta ja työllisyydestä on laskenut ja tilojen määrä pienentynyt, tilakoko on samalla kasvanut joten yli puolet Kentuckyn pinta-alasta on edelleen maatalouskäytössä. Noin viidennes työvoimasta työskentelee maatiloilla, joista useimmat ovat edelleen perheyrityksiä. Pääasiallisia viljelyskasveja ovat maissi, soijapapu, heinä ja tupakka.[12]

Vuoden 2012 Fortune 500 -listalla oli kuusi kentuckyläistä yritystä, suurimpina terveydenhoitoalan Humana, elintarvikealan Yum Brands ja kemian alan Ashland.[13]

Kentuckylaisten kotitalouksien vuositulot vuonna 2011 (mediaani 42 000 dollaria) olivat alle koko Yhdysvaltojen vastaavan luvun (52 000 dollaria). 18 % asukkaista eli köyhyysrajan alapuolella (koko Yhdysvalloissa 14 %).[14]

Kentuckyssä on paljon hyvälaatuista kivihiiltä. Pennyrilestä on löytynyt myös öljyä ja maakaasua.[12]

Kentuckyssä on kaikkiaan neljätoista lentoasemaa.[15] Osavaltiossa on myös seitsemän satamaa Ohiojoen varrella osavaltion pohjoisrajalla.[16]

Kentuckyn 4,3 miljoonasta asukkaasta 88,6 % on valkoisia, 96,9 % on syntynyt Yhdysvalloissa, 95,3 % puhuu englantia kotonaan. Nämä osuudet ovat suurempia kuin Yhdysvalloissa keskimäärin (tiedot vuosilta 2010–2012).[14]

Kentuckyläiset, varsinkin vuoriston asukkaat, esitetään usein rauhallisina metsäläisinä, jotka elävät hirsimökeissä ja keittävät pontikkaa. Paikalliset yhteisöt juhlistavat näitä perinteitä vuosittaisilla markkinoilla ja kyläjuhlissa. Bluegrass-aluetta pidetään kuitenkin erilaisena kuin osavaltion itäosaa. Siellä on orkestereita, yhtyeitä ja teatteriryhmiä.[12]

Kentuckyn itäosien asukkaiden elämäntavat ja elinmahdollisuudet todettiin 2010-luvun puolenvälin tutkimuksessa Yhdysvaltojen ”epäterveimmiksi”: alueella vallitsevat maan alhaisin elinajanodote ja koulutustaso sekä korkea työttömyys ja köyhyys. Alueen terveyspalvelut kuuluvat myös maan huonoimpiin.[17]

Kentuckyssä toimivat Kentuckyn yliopisto ja Transylvania University Lexingtonissa ja Louisvillen yliopisto Louisvillessä.

Kentuckyssä ei ole urheilun pääsarjoissa pelaavia ammattilaisjoukkueita. Koripallon yliopistojoukkueet keräävät paljon katsojia. Kentucky Derby on tunnettu hevosurheilutapahtuma.[18]

Lexington on hevosurheilun ja hevosten kasvatuksen keskus.[12]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kentucky Wikimedia Commonsissa