Kenning

Kenning on muinaisessa skaldirunoudessa metaforaa muistuttava kiertoilmaus tai kielikuva.[1] Kenning on johdettu muinaisnorjan verbistä kenna eli ymmärtää, tietää tai nimetä. Samantyyppisiä ilmauksia käytettiin myös muinaisenglanniksi kirjoitetuissa runoelmissa.[2]

Kenning muodostuu yleensä kahdesta sanasta. Esimerkiksi aaltojen ratsu on laiva, valaan tie on meri, renkaiden antaja on kuningas ja miekan neste tarkoittaa verta.

Lähteet
  1. Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8, s. 329
  2. Encyclopædia Britannica: Kenning Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 8.4.2010. Englanti
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.