Kennel
Kenneltoiminta tarkoittaa tavallisimmin koirien jalostustoimintaa eli pentujen teettämistä nartulla. Toimiva kennel voi muodostua jo yhdestä jalostukseen käytettävästä nartusta. Kennelnimen myöntää Kansainvälinen kennelliitto FCI.
Kennel voi tarkoittaa myös koiratarhaa.
Historia
Nykyaikainen kenneltoiminta syntyi Englannissa 1800-luvun puolivälissä, kun koiranjalostus alkoi kiinnostaa ihmisiä. Eri tehtäviin tarkoitettuja koiria oli ollut aiemminkin. Erilaiset koiratyypit olivat syntyneet luonnollista tietä, mutta nyt ihminen puuttui asiaan. Ihminen päätti, miltä eri koirarotujen piti näyttää ja miten käyttäytyä sopiakseen mahdollisimman hyvin tehtäväänsä. Jalostustoiminnan myötä syntyi myös kilpailuja, joissa mitattiin, kenen koirat olivat parhaita metsästyksessä, kilpajuoksussa tai ulkomuodon mukaan. Kennelharrastus kasvoi nopeasti ja levisi muihin maihin. Kehitettiin uusia rotuja. Perustettiin yhdistyksiä huolehtimaan koirien ja niiden omistajien eduista.[1]
Katso myös
Lähteet
- Adlercreutz, Carl-Johan: Koirarotujen maailma. s. 23. Karisto, 2003. ISBN 951-23-4418-1.