Ken Uston

Uston aloitti yliopisto-opinnot 16-vuotiaana Yalen yliopistossa ja suoritti sitten MBA-tutkinnon Harvardin yliopistossa. Hän työskenteli aluksi liikkeenjohdon konsulttina ja siirtyi sitten Pacific Stock Exchange -pörssin varatoimitusjohtajaksi.[1] Vuonna 1974 Uston tapasi blackjack-ammattilaisen Al Francescon ja kiinnostui korttien laskemisesta. Francesco oli kehittänyt korttien laskemiseen "big player" -strategian, jossa ryhmä kortinlaskijoita seuraa pakasta pelattuja kortteja ja kutsuu salaa pöytään ryhmään kuuluvan, isoja panoksia pelaavan pelaajan pakan koostumuksen käännyttyä tilastollisesti pelaajille otolliseksi.[2]

Uston omaksui strategian nopeasti ja siirtyi täyspäiväiseksi blackjack-ammattilaiseksi. Uransa ensimmäisen kuuden kuukauden aikana Uston voitti Nevadan kasinoissa ryhmänsä kanssa 150 000 dollaria (nykyrahassa noin 660 000 euroa). Eräänä iltana hän voitti 27 600 dollaria (nykyrahassa noin 122 000 euroa) 45 minuutissa.[2]

Ustonin suuret panokset, voitot ja pöydästä pöytään siirtyminen herättivät kasinon työntekijöiden huomion. Hänelle annettiin pian porttikielto Nevadan kasinoihin.[2] Uston jatkoi pelaamista Atlantic Cityn kasinoilla, joihin hän myös sai pian porttikiellon.[1] Uston yritti kiertää porttikieltoja naamioitumalla ja käyttämällä peitenimiä. Toisinaan hän joutui kasinon turvamiesten pahoinpitelemäksi kiinni jäätyään.[2] Ustonin voittojen vuoksi kasinot alkoivat kiinnittää enemmän huomiota kortinlaskijoihin ja pyrkivät vaikeuttamaan näiden pelaamista sääntömuutoksilla ja tarkkailulla.[1]

Uston kirjoitti useita kirjoja blackjackista. Hän oli myös jazz-muusikko ja soitti pianoa ja bassoa hotelleissa.[2]

Uston kuoli sydänkohtaukseen Pariisissa 19. syyskuuta 1987.[1]