Kemira

Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy mainostaa lehdessä KE-MI-RA-sarjan kauneudenhoitotuotteita.

Kemiran historia alkaa vuonna 1920 perustetusta Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaista, joka perustettiin vastaamaan suomalaisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja lannoitetuotannon kasvaviin kemikaalitarpeisiin,[4] muun muassa rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää[5] sekä varmistamaan ruutiomavaraisuus.[6] Yrityksestä tuli osakeyhtiö vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja fuusioiden kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy.

Kemiran lannoiteliiketoiminta alkoi kansainvälistyä 1960-luvun lopulla lannoiteviennillä.[5]

Vuonna 1971 yhtiöön sulautettiin typpiteollisuutta Oulussa vuodesta 1952 harjoittanut Typpi Oy, missä yhteydessä yhtiön nimeksi muutettiin Kemira Oy. Nimeä ehdotti yhtiössä työskennellyt Toivo Lapinleimu. Jälkeenpäin on selitetty, että Kemiran nimi tulee sanoista kemia, mineraalit ja ravinteet.[7] Muun muassa Helsingin Sanomissa on esitetty, että yhtiön nimi saatiin sen aiemmin KE-MI-RA-nimellä (KEmikaalit-MIneraalit-RAvinteet) myymästä kauneudenhoitosarjasta.[8]

Toimitusjohtaja Yrjö Pessin aika (1975–1990) oli vahvaa kansainvälistymisen aikaa.[6] Esimerkiksi globaali lannoiteliiketoiminta alkoi 1980-luvulla, kun Kemira osti lannoitetehtaita Isosta-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Ranskasta ja Tanskasta. Vienti lisääntyi ja myyntikonttoreita perustettiin myös ulkomaille.[5]

Toimitusjohtaja Heimo Karisen (1991–1999) aikana Kemira päätti keskittyä sellu- ja paperikemikaaleihin, teollisuuskemikaaleihin, maaleihin ja erikoislannoitteisiin (Kemira Agro).[6] Kemira-konsernin liiketoimintarakenne uudistettiin ja liiketoimintayksiköt yhtiöitettiin.[5] Pörssiin Kemira Oyj listautui marraskuussa 1994.[9][5]

Kemiran vanha pääkonttorirakennus Ruoholahdessa Helsingissä

Tauno Pihlavan toimitusjohtajakaudella (2000–2004) Kemira luopui suurelta osalta titaanioksidiliiketoiminnastaan ja alkoi sen sijaan ostaa vesi- ja paperikemiaan liittyvää liiketoimintaa. Kemiran omistajat aktivoituivat vuonna 2002, jolloin he asettivat tavoitteekseen, että Kemirasta tulee valituilla toimialoilla maailman johtava yritys.[6]

Lasse Kurkilahden toimitusjohtajakaudella (2004–2007) Kemira teki yli 30 yrityskauppaa ja se myi ydintoimintaansa kuulumattomia osia, kuten esimerkiksi kiinteistöt, joissa pääkonttori tai Oulun tutkimuskeskus toimi.[6] Kemira osti muun muassa paperi- ja sellukemiaan liittyvää liiketoimintaa.[10] Esimerkiksi vuonna 2004 lannoitetuotanto Kemira Agro Oy eriytettiin omaksi yrityksekseen, Kemira GrowHowksi,[5] ja Siilinjärven kiilletehdas myytiin Ruotsiin.[11] Norjalainen Yara osti GrowHow'n vuonna 2007 ja se toimii nykyisin nimellä Yara Suomi. Hienokemikaalit yhtiöitettiin KemFine Oy:ksi, joka myytiin pääomasijoitusyhtiö 3i:lle vuonna 2004.[12]

Vuonna 2005 Kemiran liikevaihto oli noin kaksi miljardia euroa. Yhtiö osti keväällä Finnish Chemicalsin tehtaat ja joulukuussa saksalaisen Lanxessin paperikemikaalitehtaat, mikä teki Kemirasta maailman suurimman paperikemikaalien tuottajan.[13] Kemira oli markkinajohtaja myös sellukemikaaleissa.[6]

Elokuussa 2007 Suomen valtio myi 655,6 miljoonalla eurolla 32,1 % Kemiran osakkeista kotimaisille sijoittajille, jolloin sen omistus laski 48,6 prosentista 16,5 prosenttiin. Oras Invest osti 17,1 % ja eläkevakuutusyhtiöt 14,97 % Kemiran osakkeista.[14]

Vuonna 2008 Kemira päätti keskittyä vesikemiaan ja seuraavana vuonna 75 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tuli vesikemikaaleista, veden puhdistamisesta ja muusta vesiteknologiasta.[3]

Harri Kermisen (2008–2012) toimitusjohtajakausi meni suureksi osaksi Kurkilahden tekemiä yritysostoja integroidessa ja organisaation uudelleenjärjestämiseen.[10] Syyskuussa 2008 Kemira ja Rockwood muodostivat yhteisyrityksen, johon liitettiin sekä Kemiran että Rockwoodin titaanidioksidiliiketoiminta sekä Rockwoodin funktionaalisten lisäaineiden liiketoiminta.[15]

Maaleja ja teollisuuspinnoitteita valmistanut Tikkurila erotettiin Kemirasta maaliskuussa 2010, jolloin se jakoi valtaosan Tikkurilan osakkeista osinkona omille osakkeenomistajilleen. Kemiralle jäi vielä 14 % Tikkurilan osakekannasta,[16] jotka se myi vuonna 2011.[17] Kokkolan rikkihappotehdas myytiin Bolidenille huhtikuussa 2010, mutta Kemira jatkoi edelleen varasto- ja lastaustoimintoja.[18]

Toimitusjohtajana vuosina 2012–2014 toiminut Wolfgang Büchele keskitti Kemiran voimat paljon vettä käyttäviin teollisuudenaloihin. Hänen aikanaan myös suljettiin parikymmentä tehdasta,[10] muun muassa Vaasan paperikemikaalitehtaan toiminta päättyi vuoden 2013 lopussa.[19] Kesällä 2013 Kemira osti italialaisen kemianyhtiö 3F Chimican. Kauppaan kuuluivat tuotantolaitokset Italiassa sekä yksi tuotantolaitos Yhdysvalloissa. 3F Chimican tuotteisiin kuuluivat kuiva polyakryyliamidi ja emulsiopolyakryyliamidi sekä niihin liittyvät prosessikemikaalit.[20] Joulukuussa 2013 Kemira ilmoitti puolestaan myyvänsä koko muurahaishappoliiketoimintansa yhdysvaltalaiselle Tamincolle. Kauppaan kuului noin 160 työntekijää ja Oulussa sijaitseva muurahaishappotehdas sekä rehunsäilöntätuotteet ja lentokenttäkiitoratojen jäänestoaineet.[21]

Rockwood hankki helmikuussa 2014 Kemiran osakeomistuksen (39 %) titaanidioksidia valmistavasta yhteisyritys Sachtleben GmbH:sta. Rockwoodin pigmenttitoiminnan ja samalla Porin titaanidioksiditehtaan osti samana vuonna yhdysvaltalainen Huntsman Corporation.[22] Saman vuoden heinäkuussa Kemira kertoi ostavansa AkzoNobelin paperikemikaaliliiketoiminnan, jonka tuotteita käytettiin esimerkiksi paperin ja pakkauskartonkien pinnoittamiseen ja lujuuden lisäämiseen.[23]

Joulukuussa 2013 Kemira myi ChemSolutions-segmenttiinsä kuuluvan muurahaishappo-, rehunsäilöntätuote- ja lentokenttäkiitoratojen jäänestoaineisiin liittyvän liiketoimintansa yhdysvaltalaiselle Tamincolle.[24]

Maaliskuussa 2016 Kemira ilmoitti rakentavansa Joutsenon tehtaaseensa uuden natriumkloraatin tuotantolinjan ja kennosalin. Investoinnin arvo oli noin 50–60 miljoonaa euroa.[25]

Kemira yhdisti vuonna 2017 kolme segmenttiä Pulp & Paper, Municipal & Industrial sekä Oil & Mining kahteen segmenttiin Pulp & Paper sekä Industry & Water.[26]

Vuonna 2020 Kemira juhli 100-vuotispäiväänsä lahjoittamalla 100 000 euroa Maailman terveysjärjestön keräykseen, jolla tuettiin suojavarusteiden hankintaa koronaepidemian etulinjassa toimivalle terveydenhuollon henkilöstölle.[27]

Luettelo Kemiran pää- ja toimitusjohtajista:[28]

• Felix Hedman 1920–1935
• Fredrik Gustaf Hackzell 1935–1954
• Martti Hovi 1955–1975
• Yrjö Pessi 1975–1990
• Heimo Karinen 1991–1999
• Tauno Pihlava 2000–2004
• Lasse Kurkilahti 2004–2007
• Harri Kerminen 2008–2012
• Wolfgang Büchele 2012–2014
• Jari Rosendal 2014–

Vuonna 2021 Kemiran hallitukseen valittiin seitsemän jäsentä, uudelleen Wolfgang Büchele, Shirley Cunningham, Werner Fuhrmann, Timo Lappalainen ja Jari Paasikivi. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Matti Kähkönen ja Kristian Pullola. Hallituksen puheenjohtajana valittiin jatkamaan Jari Paasikivi ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Kähkönen.[33]

Kemiran tehdasaluetta Oulussa

Yhtiöllä on selkeä kasvollinen omistaja, Paasikiven suku, joka on myös Tikkurilan ja Uponorin merkittävä omistaja.[2] Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat olivat 31. toukokuuta 2021:[34]

1. Oras Invest Oy 20,60 % (Paasikiven suvun sijoitusyhtiö)
2. Solidium Oy 10,16 % (Suomen valtion kokonaan omistama yhtiö)
3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 3,00 %
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,72 %
5. Nordea-rahastot 2,17 %
6. Kemira Oyj 1,43 %

Hallintarekisterissä olevien osakkeenomistajien osuus oli 27,15 prosenttia.

Pulp & Paper -segmentti tuottaa paperi- ja selluteollisuuden tarvitsemia kemikaaleja. Segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue, ja sillä on johtava asema maailmassa massa- ja paperikemikaaleissa. Se jakaantuu edelleen kolmeen asiakassegmenttiin:^lähde?

• Pulp,
• Printing & Writing,
• Packaging, Board ja Tissue.

Kemira valmistaa muun muassa natriumkloraattia, josta valmistetaan sellutehtaissa sellun valkaisuun käytettävää klooridioksidia.[25]

Industry & Water -segmentti tuottaa kemikaaleja sekä palveluita kunnalliseen sekä teolliseen vedenkäsittelyyn, ja sen kolme asiakassegmenttiä ovat vedenkäsittely, öljy ja kaasu sekä muut.

Industry & Water -segmentillä on maailmanlaajuinen markkina-alue. Se on vedenkäsittelyn markkinajohtaja Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ja liuskekiven vesisärötyksen markkinajohtaja polymeereissä.[37] Valtaosa Suomen vedenpuhdistuksessa käytettävistä ferrisulfaatista ja ferrosulfaatista tehdään Kemiran Porin-tehtaalla.[38]