Elijärven kaivos

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella Elijärvellä. Outokummun Kemin kaivos on ainoa kromikaivos EU:n alueella. 

Kemin kaivos nähtynä Kemin kaupungintalon katolta.

Kemin kaivos on Suomen suurin maanalainen kaivos 2,7 miljoonan malmitonnin vuosituotantokapasiteetillaan. Se on myös osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella[1]. Kemin kaivoksella käy päivittäin töissä noin 550 henkeä sekä outokumpulaisia että palveluntarjoajien työntekijöitä.

Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Kromi tekee teräksen seosaineena Outokummun Tornion terästehtaalla valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kaivos on toiminut maan alla vuodesta 2003 lähtien ja malmia on louhittu tähän mennessä 500 metrin syvyisellä ja kolmen kilometrin levyisellä malmintuotantoalueella.

Toiminnan turvallisuus, kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat Kemin kaivoksen leimallisimpia piirteitä. Alhaiset tapaturmaluvut ja siistit hyvin organisoidut työympäristöt, sekä 500 metriä maan alla että maan päällä, luovat edellytykset tehokkaalle työskentelylle, modernin teknologian sovelluksille ja kehittyneiden työskentelytapojen käytölle.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta suljetusta prosessiveden vesikierrosta.

Historia
Malmin löytöpaikalle Veitsiluodon Kemin tehtaille johtavan makeavesikanavan varrelle pystytetyn muistokiven jaloteräksinen laatta.

Viitteet kromimalmion olemassaolosta havaitsi ensimmäisenä sukeltaja Martti Matilainen, jonka Geologian tutkimuskeskukselle lähettämistä näytteistä yksi todettiin hyvin kromipitoiseksi 30. kesäkuuta 1959. Näyte oli löydetty läheltä nykyistä kaivosaluetta makeavesikanavan louhintatöiden yhteydessä ja varsinainen malmiesiintymä paikannettiin silloisen Elijärven alueelle jo seuraavan vuoden kevääseen mennessä. Tutkimuksia johti geologi Aarno Kahma. Geologian tutkimuskeskus luovutti esiintymän perustutkimuksensa jälkeen Outokumpu Oy:lle, joka jatkoi tutkimuksia vuoteen 1962 asti. Malmivarat arvioitiin tuolloin noin 30 miljoonan tonnin suuruisiksi. Outokumpu teki päätöksen Kemin kromiesiintymän hyödyntämisestä syksyllä 1964. Maantien rakentaminen Perta-aavalta Elijärvelle aloitettiin syksyllä 1965. Samalla aloitettiin maansiirtotyöt tulevalla kaivosalueella. Kaivoksen ensimmäiset rakennukset valmistuivat vuoden 1966 loppupuolella.[2]

Kemin kaivoksen tuotanto käynnistyi vuonna 1968, ja ensimmäinen virallinen täysi tuotantovuosi oli 1969. Toiminta käynnistyi avolouhintana. Samana vuonna käynnistyi myös Tornion ferrokromitehtaan toiminta, jonka ensimmäinen ferrokromiuunin (VKU1) sulanlasku tapahtui elokuussa 1968.

Kemin kaivoksen maanalaisen kaivoksen louhinta- ja rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1999. Kemin kaivoksen avolouhinnan aikakausi päättyi vuonna 2005 joulukuussa tehtyyn viimeiseen avolouhosräjäytykseen.

Kemin kaivoksen tuotannon tuplaaminen tehtiin vuosina 2010–13, jolloin aiempi runsaan miljoonan malmitonnin vuosituotantokapasiteetti kasvoi 2,7 miljoonaan malmitonniin.

Malmio

Kemin kaivos on Euroopan unionin ainoa kromikaivos. Tällä hetkellä kaivoksessa louhitaan kromimalmia yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaivoksen todetut malmivarat ovat noin 50 miljoonaa tonnia. Näiden lisäksi mineraalivarantojen määrä on noin 98 miljoonaa tonnia ja ne on arvioitu yhden kilometrin syvyyteen asti.[3] Keskimäärin 40 metrin paksuinen esiintymä on lähes pystysuorassa ja on noin kilometrin pituinen. Malmin syvyysulottuvuus on avoin. Malmin kromioksidipitoisuus on 26 % ja kromi-rauta-suhde on 1,6. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusraportin mukaan kromimalmia sisältävä muodostuma jatkuu kahden–kolmen kilometrin, mahdollisesti jopa neljän kilometrin syvyyteen. [4].[3]

Louhintamäärältään vuonna 1968 avattu Kemin kaivos kuuluu Suomen suurimpiin maanalaisiin kaivoksiin vuotuisella yli 2 miljoonan malmitonnin louhintamäärällään. Vuoden 2005 loppuun mennessä avolouhoksista oli nostettu yhteensä 31 miljoonaa tonnia kromimalmia. Vuonna 2003 avatusta maanalaisesta kaivoksesta on nostettu kromimalmia vuoden 2016 loppuun mennessä yli 17 miljoonaa tonnia.

Malmintuotanto

Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 alkoi maanalainen kaivostoiminta.

Maanalaiseen kaivokseen kuljetaan joko vinotunnelin tai nostokuilun kautta. Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Malmin louhinta etenee käytetystä louhintamenetelmästä johtuen kaivoksen kussakin malmiossa aina alhaalta ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa tyhjäksi louhitut tilat aina sivukivellä täyttäen. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle. Murskattu malmi siirretään hihnakuljettimilla nostokuilun läheisyydessä sijaitseviin esimurskesiiloihin ja edelleen mittataskun kautta nostokappaan. Malmi nostetaan kuilun kautta 70 metriä korkean nostotornin purkusiiloon ja sieltä rikastusprosessiin.

Maanalaisen liikkuvan kaluston huoltopaikat ovat maan alla, kuten myös vedenpoiston, ilmanvaihdon, sähköistyksen, kommunikoinnin ja muun tarvittavan infrastruktuurin vaatimat tilat ja laitteet. Lisäksi maan alle on rakennettu sekä ruokala että toimisto- ja sosiaalitiloja.  

Rikastetuotanto

Malmi rikastetaan Kemin kaivoksen kahdella rikastamolla pala- ja hienorikasteiksi. Ensimmäisessä vaiheessa malmi murskataan jatkoprosessia varten. Palarikastamolla murskatusta malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste, jonka kappalekoko on 12–100 millimetriä. Jauhatuksen jälkeen hienorikastamon syöte rikastetaan spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Hienorikastamolla malmi rikastetaan hienorikasteeksi käyttämällä painovoima- ja vahvamagneettisia rikastusmenetelmiä.

Vuosittainen tuotantokapasiteetti palarikasteelle on noin 400 000 tonnia ja hienorikasteelle noin 850 000 tonnia. Rikasteiden pitoisuudet ovat vastaavasti 36 % ja 45 % kromioksidia. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle.

Kemin kaivokselle on Elijärven kaivosratana tunnettu rautatieyhteys Oulu–Tornio-radalta: Malmin rautatiekuljetukset päättyivät 31. joulukuuta 2005, kun paikallinen kuorma-autoyrittäjä teki paremman tarjouksen malmin kuljetuksista Kemin kaivoksen ja Tornion tehtaiden välillä.

Lähteet
  1. Johtava ruostumattoman teräksen ja erikoismetalliseosten valmistaja | Outokumpu www.outokumpu.com. Arkistoitu 24.9.2017. Viitattu 27.9.2017.
  2. Hedman, Ossi: Kemin kaupungin historia. 1. osa, s. 640–644. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Sanan Tien kohopaino, 1969.
  3. Kemin kaivoksessa riittää malmia jopa sadoiksi vuosiksi Yle Uutiset. 19.1.2010. Viitattu 27.7.2015.
  4. Outokummun Kemin kaivoksessa louhittavaa jopa sadoiksi vuosiksi Good News from Finland. 20.1.2010. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 27.7.2015.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.