Kemijärven sellutehdas

Kemijärven sellutehdas lakkauttamisen jälkeen

Pääartikkeli: Kemijärven massaliike

Kemijärven tehtaan lakkauttamisen ympärille syntyi Kemijärven kansanliike. Lakkauttamista vastustivat julkisesti muun muassa Kemijärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Lapin Kansan päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula. Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie kokosi vetoomuksen Stora Enson johdolle, jotta tehtaat olisivat saaneet jatkoaikaa vuoden 2009 loppuun saakka.

Lapin metsäkeskuksen johtaja Jukka Ylimartimo ilmoitti kirjeessään 18. joulukuuta 2007, että Lapin hakkuusuunnitteeseen lisätään vuodesta 2008 alkaen 1 400 000 kiintokuutiometriä. Määrä on sama kuin minkä Kemijärven selluloosatehdas on käyttänyt selluloosan valmistukseen.

Massaliike esitti 7. tammikuuta 2008 huolestumisensa siitä, että Suomessa keitettävistä 8 400 000 tonnista selluloosaa keitetään jatkuvatoimisissa sellukeittimissä 5 600 000 tonnia ja Pietarsaaren, Rauman, Lappeenrannan, Rauman, Tainionkosken, Uimaharjun ja Kemijärven tapaan vain 2 800 000 tonnia eräkeittimissä. Koska puuntuonti Venäjältä oli vaarantumassa, on Suomessa esitetty, että kotimaisia hakkuita pitäisi lisätä 10–12 miljoonaa kiintokuutiometriä, jopa 20 miljoonaa kiintokuutiometriä. Suunnitelluista lisähakkuista 1/3 vuonna 2008 muodostuisi ensiharvennus- tai toisharvennusmäntykuitupuusta. Näin ollen selluloosapuun koko ja siitä saatavan selluloosahakkeen palakoko pienennee ja palakoon jakauma suurenee, mikä vaikeuttanee jatkuvatoimisten sellunkeittimien käyttöä. Massaliike uskoi Kemijärven sellutehtaan eräkeiton lopettamisen vaikeuttavan Pohjois-Suomen kuitupuun käytön lisäämistä, koska Kemin ja Oulun selluloosatehtaat ovat jatkuvatoimisia, toisin kuin Kemijärven eräsellunkeitin. Näin ollen massaliikkeen mukaan ei kaikkea sitä puuta, minkä Kemijärven sellutehdas kykenee eräkeitolla käyttämään voida käyttää Stora Enson ilmoituksen mukaisesti Oulun ja Kemin tehtailla, vaan osa puusta jää selluteollisuudessa käytämättä vaikuttaen metsänhoitoon.

Toisaalta sellunvalmistuksen kansainvälisen oppikirjan mukaan hakkeen koko vaikuttaa sellun laatuun aivan samalla tavoin sekä eräkeitossa että jatkuvassa keitossa - kirja ei mainitse ongelmia harvennuspuun käyttämisenä hakkeen raaka-aineena [4]

Kemijärven kaupunginhallitus päätti 25. maaliskuuta 2008 yksimielisesti esittää tehtaan pakkolunastamista Kemijärven kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Nivalan mukaan pakkolunastettava tehdas on kunnan kehittämisen kannalta välttämätön, ja hänen mukaansa tehtaalla on Kemijärvelle suurempi merkitys kuin Sipoon maa-alueen lunastuksella Helsingin kaupungille.[5] Pakkolunastushakemusta käsiteltiin valtioneuvostossa 26. toukokuuta 2008, ja sanomalehti Kaleva uutisoi ennakolta, että Kemijärvi ei tule saamaan sellutehtaan pakkolunastuslupaa. Kalevan tietojen mukaan hallitukselle esitettäisiin, että lupahakemus hylätään. Valtioneuvoston päätöksestä voidaan kuitenkin valittaa 30 päivän kuluessa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus koskee päätöksen laillisuutta, ei tarkoituksenmukaisuutta. [6]

Kuukausi tuotannon loppumisen jälkeen Paperiliiton Kemijärven osasto ilmoitti 27. toukokuuta 2008 hakevansa Kemijärven sellutehdasta suojeluun perusteenaan, että "--tehdasmiljöö on kokonaisuus, jolla on teollisuus- ja kulttuurihistoriallista merkitystä." Osaston mukaan suojelu toteutuisi parhaiten, mikäli sellunvalmistustoiminta jatkuisi. [7]