Kemihaaran tulvasuojeluallas

Kemihaaran tulvasuojeluallas on Lapin maakuntaan Pelkosenniemelle osittain Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle Kemihaaran suot -nimiselle Natura 2000 -alueelle suunniteltu tekojärvi. Hankkeen suunnittelu alkoi vuonna 2010. Valtioneuvosto hylkäsi 1. helmikuuta 2018 Lapin liiton anomuksen altaan rakentamisen mahdollistavasta poikkeuksesta Natura 2000 -alueelle. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi huhtikuussa 2019 valtioneuvoston päätöksestä tehdyt valitukset. Kemihaaran tulvasuojeluallas olisi sijoittunut kutakuinkin aikaisemmin suunnitellun Vuotoksen tekojärven paikalle, joskin pienempänä.

Tulvasuojelualtaasta on suunnitteluprosessin kestäessä käytetty myös nimiä Kemijoen monitoimiallas[1] ja mini-Vuotos.[2]

Vuotoksen alueen tekoallashankkeet

Kemijoki Oy haki vuonna 1992[3] Pohjois-Suomen vesioikeudelta lupaa Vuotoksen tekojärven rakentamiseen. Vesioikeus myönsi luvan, Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen ja vuonna 2002 Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.[4]

Kemihaaran tulvasuojelualtaan oli tarkoitus sijoittua aiemman suunnitellun Vuotoksen tekojärven paikalle. Vuotoksen altaan ja patoalueiden laajuus olisi ollut noin 242 km2, [3] Kemihaaran tulvasuojeluallas olisi ollut pinta-alaltaan vähintään neljänneksen sitä pienempi.[5] Tulvasuojelualtaan tarkoitus olisi ollut Rovaniemen kaupungin tulvasuojelu harvinaisen, arviolta kerran 250 vuodessa sattuvan suurtulvan varalta. Pelkosenniemen kunta vastusti tekojärven rakentamista. Suunnitelmaan olisi liittynyt myös varaus voimalaitoksen rakentamiseksi Pelkosenniemelle.[6]

Valtioneuvosto päätti helmikuussa 2018, että Lapin liiton anomaa poikkeusta Kemihaaran alueelle ei voida hyväksyä, koska muutos aiheuttaisi vaikutusten arviointien mukaan merkittävästi haittaa Kemihaaran Natura-alueelle. Kemihaaran tulvasuojeluallas olisi toteutuessaan jättänyt yli 5 000 hehtaaria luonnonsuojelualuetta veden alle pysyvästi. Valtioneuvoston mukaan ei ole osoitettu, että muita tulvasuojelukeinoja ei ole. Valtioneuvosto perustaa päätöksensä luonnonsuojelulakiin.[2][7]

Lapin liitto tyytyi valtioneuvoston ratkaisuun, mutta Rovaniemen kaupunki valitti päätöksestä.[8] Huhtikuussa 2019 korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi hylkäävän päätöksen. KHO:n perusteluna oli, että suurtulvien torjuntaan on muitakin ratkaisuja kuin luonnonsuojelualueiden suojelun purkaminen; päätöksessä mainitaan muun muassa Kemijoen säännöstelyrajan ylittäminen tilapäisesti, Olkkajärven säännöstely ja tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle.[9]

Lähteet
  1. Leisti, Tapani: Porohoitajat tyytyväisiä Vuotoksen tekojärven hylkäämiseen 2.2.2018. Yle. Viitattu 10.2.2018.
  2. Talvitie, Marjukka: Hallitus hylkäsi Lapin liiton mini-Vuotoksen 1.2.2018. Yle. Viitattu 10.2.2018.
  3. 18.12.2002/3339 KHO:2002:86 Finlex. 18.12.2002. Viitattu 2.2.2018.
  4. Räihä, Tapio & Aula, Minna: Joko vuosikymmenien taistelu tekoaltaan rakentamisesta loppui Lapissa? – Maakuntajohtaja pettyi, luonnonsuojelijat huokaisivat helpotuksesta 1.2.2018. Yle. Viitattu 2.2.2018.
  5. Kemijoki Oy: Allas estäisi tulvavahingot 18.1.2011. Yle. Viitattu 10.2.2018.
  6. Lapin liiton hallitus kannattaa Kemihaaran varaamista tulva-altaalle 28.11.2016. Yle. Viitattu 10.2.2018.
  7. Luonnonsuojelulain 66 §:n mukainen valtioneuvoston päätös koskien Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan hyväksymistä (Valtioneuvoston yleisistunnon päätös 1.2.2018) 1.2.2018. Suomen valioneuvosto. Viitattu 10.2.2018.
  8. Rautiainen, Riikka: https://yle.fi/uutiset/3-10093388 27.2.2018. Yle. Viitattu 12.4.2019.
  9. Ruokangas, Perttu & Tynkkynen, Jari: KHO: "Mini-Vuotosta" ei tule 12.4.2019. Yle. Viitattu 12.4.2019.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.