Kemerovon alue

Alue rajoittuu pohjoisessa Tomskin alueeseen, idässä Krasnojarskin aluepiiriiriin ja Hakassiaan, etelässä Altain tasavaltaan sekä lännessä Altain aluepiiriiriin ja Novosibirskin alueeseen.

Kemerovon alue on pääasiassa ylänköä, joka muuttuu vuoristoksi etelään ja kaakkoon päin mentäessä. Aivan pohjoisin osa kuuluu Länsi-Siperian alankoon. Alueen merkittävin joki on Obiin laskeva Tom.

Kemerovon alue on perustettu 26. tammikuuta 1943. Tosin alueen ensimmäinen kaupunki, nykyinen Novokuznetsk, perustettiin venäläisen historiakirjoituksen mukaan 1618. Alueella oli toki asuttuja taajamia myös ennen kuin venäläishallinto otti alueen hallintaansa.

Kemerovon alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Kemerovo (1925–1932 nimenä Štšeglovsk). Kemerovon aluehallinnosta vastaavat kuvernööri ja Lakiasäätävä kokous. Nykyinen kuvernööri on Aman Tuleev. Alue on jaettu hallinnollisesti 19 piiriin ja 18 kaupunkialueeseen.

Piirit

Kemerovon alue

Kemerovo

        Novokuznetsk

Prokopjevsk

Mežduretšensk

Leninsk‑Kuznetski

Kiseljovsk

Jurga

Belovo

Anžero-Sudžensk

Beresovski

Osinniki

Myski   

Mariinsk

Tom

Tomskin alue

Krasno-
jarskin aluepiiri

Hakassia

Altain tasavalta

Altain aluepiiri

Novosibirskin alue

Suurimmat taajamat

 > 300 000 as.

 100 000-300 000 as.

  30 000-100 000 as.

  10 000-30 000 as.

  < 10 000 as.

Kemerovon alueen kartta. Kartalla on esitetty alueen yli 40 000 asukkaan kaupungit.

• Belovon piiri (Беловский)
• Tšebulinski (Чебулинский)
• Gurjevski (Гурьевский)
• Ižmorski (Ижморский)
• Kemerovon piiri (Кемеровский)
• Krapivinski (Крапивинский)
• Leninsk-Kuznetski (Ленинск-Кузнецкий)
• Mariinski (Мариинский)
• Mežduretšenski (Междуреченский)
• Novokuznetski (Новокузнецкий)
• Prokopevski (Прокопьевский)
• Promšlennovski (Промышленновский)
• Taštagolski (Таштагольский)
• Tisulski (Тисульский)
• Topkinski (Топкинский)
• Tjažinski (Тяжинский)
• Jaškinski (Яшкинский)
• Jajski (Яйский)
• Jurgan piiri (Юргинский)

Kemerovon alueen osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli tilastokeskus Rosstatin mukaan 622,5 miljardia Venäjän ruplaa vuonna 2010, eli 1,66 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (37 398,5 mrd. RUB). Alueen laskennallinen BKT henkeä kohti jäi alle Venäjän keskitason. Vuonna 2010 se oli jokaista aluepiirin 2,76 miljoonaa asukasta kohti noin 5 519 EUR/vuosi (eli oli 86 % maan keskiarvotasosta 6 413 EUR).[4][2][5]

Kemerovon alue sijaitsee Kuznetskin laakiolla, joka on yksi Venäjän merkittävimpiä kivihiilen tuotantoalueita.[1] Kivihiilen lisäksi alueelta saadaan rautamalmia ja polymetalleja. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalli-, koneenrakennus-, kemian-, elintarvike-, puunjalostus- ja kevytteollisuus. Maataloudessa on keskitytty karjatalouteen ja vihannesten viljelyyn. Lisäksi on mehiläisten tarhausta ja turkismetsästystä.

Kemerovon alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 2 763 135.[2] Enemmistö alueen asukkaista on venäläisiä, mutta alueella asuu myös ukrainalaisia, tataareja ja tšuvasseja ja šooreja. Yli 70 % alueen väestöstä asuu yhdeksässä suurimmassa kaupungissa.

Vuoden 2010 lokakuussa järjestetyn väestönlaskennan mukaan Kemerovon alueen suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit olivat: Novokuznetsk (547 904 as.), Kemerovo (532 981 as.), Prokopjevsk (210 130 as.), Mežduretšensk (101 678 as.), Leninsk-Kuznetsk (101 666 as.), Kiseljovsk (98 365 as.), Jurga (81 533 as.), Belovo (76 764 as.), Anžero-Sudžensk (76 646 as.), Beresovski (47 279 as.), Osinniki (46 001 as.), Myski (43 038 as.) ja Mariinsk (40 526 as.).[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemerovon alue Wikimedia Commonsissa

• Kemerovon alueen virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)