Keltanokkakalastaja

Keltanokkakalastaja (Syma torotoro) on kuningaskalastajiin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Australaasiasta.

Keltanokkakalastaja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Säihkylinnut Coraciiformes
Heimo: Kuningaskalastajat Alcedinidae
Suku: Vuorikalastajat Syma
Laji: torotoro
Kaksiosainen nimi

Syma torotoro
Lesson, 1827

Alalajit[2]
  • S. t. flavirostris
  • S. t. meeki
  • S. t. ochracea
  • S. t. torotoro
Katso myös

  Keltanokkakalastaja Wikispeciesissä
  Keltanokkakalastaja Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Keltanokkakalastaja voi kasvaa 1820 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Yleisväritykseltään keltanokkakalastaja on kellanoranssi ja harmaa. Laji pää on kellanoranssi ja otsa on rusehtava ja takaosassa on musta laikku. Selkä, siivet ja pyrstö ovat harmaat. Vatsa on valkoinen tai vaaleankeltainen. Värisävyt vaihtelevat hieman alalajeittain. Keltanokkakalastajan nokka on pitkä, muistuttaa muodoltaan keihäänkärkeä ja on väriltään keltainen.[3][4][5][6]

Levinneisyys ja elinympäristö

Keltanokkakalastaja elää Uuden-Guinean saarella ja Australiassa Cape Yorkin niemimaalla. Linnun elinympäristöä ovat sademetsät, galleriametsät ja mangrovet. Ravinnokseen se pyydystää monenlaisia hyönteisiä. Keltanokkakalastaja pesimäkausi Uudessa-Guineassa on elokuulta maaliskuulle ja Australiassa marraskuulta tammikuulle. Pesä on puussa termiittien kolossa.[3][4][5][6]

Lähteet

  1. BirdLife International: Syma torotoro IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Syma torotoro (TSN 554624) itis.gov. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  3. Woodall, P.F. & Kirwan, G.M.: Yellow-billed Kingfisher (Syma torotoro) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  4. C. Hilary Fry,Kathie Fry: Kingfishers, Bee-eaters and Rollers, s. 171-172. A&C Black, 2010. ISBN 9781408134573. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.1.2020). (englanniksi)
  5. Iain Campbell, Sam Woods, Nick Leseberg: Birds of Australia, s. 212. Princeton University Press, 2015. ISBN 978-0-691-15727-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.1.2020). (englanniksi)
  6. Thane K. Pratt,Bruce M. Beehler: Birds of New Guinea, s. 391. Princeton University Press, 2014. ISBN 9780691095639. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 25.1.2020). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.