Keltanarsissi
Keltanarsissi (Narcissus pseudonarcissus) on koristekasvina viljelty, aikaisin keväällä kukkiva narsissilaji. Se on tunnettu myös nimellä pääsiäislilja.
Keltanarsissi | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Asparagales |
Heimo: | Narsissikasvit Amaryllidaceae |
Suku: | Narsissit Narcissus |
Laji: | pseudonarcissus |
Kaksiosainen nimi | |
Narcissus pseudonarcissus |
|
Katso myös | |

Ulkonäkö ja koko
Keltanarsissi on monivuotinen sipulikasvi, joka kasvaa 20–35 senttimetriä korkeaksi. Sillä on kahdesta neljään lehteä, jotka ovat 6–12 millimetriä leveät, muodoltaan tasasoukat ja väriltään sinivihreät. Keltanarsissin tuoksuva ja nuokkuva, keltainen kukka on 5–7,5 senttimetriä leveä. Kukan kehälehdet ovat 3,5–6 cm pitkiä, tyveltä toisiaan peittäviä. Kukan keskellä oleva lieriön muotoinen lisäkehä on väriltään keltainen kuten kehälehdetkin. Lisäkehä levenee hieman ulospäin ja sen laita on epäsäännöllisesti poimuinen. Keltanarsissin hedelmä on pallomainen kota. [1]
Keltanarsissin lajiin kuuluu lukuisia lajikkeita, myös kerrottukukkaisia. Se risteytyy valkonarsissin (Narcissus poëticus) kanssa. Risteymää eli tähtinarsissia (Narcissus × incomparabilis) viljellään myös koristekasvina. [1]
Lajikkeita
- ’Dutch Master’
- ’Golden Ducat’
- ’Golden Harvest’
- ’Mount Hood’
- ’Van Sion’
- ’W.P.Milner’
Lähteet
- Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 701. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
Aiheesta muualla
