Keltaisten liivien liike

Oppilaiden mielenosoitus Pariisista länteen olevan Mantes-la-Jolien koulun ulkopuolella päättyi yhteenottoihin poliisin kanssa ja yli 140 henkilön pidätykseen. Oppilaat vastustivat tutkinnonuudistussuunnitelmia, joiden he sanoivat rajoittavan mahdollisuuksia ja ruokkivan epätasa-arvoa. Poliisi sanoi, että koulussa pidätettyjä epäillään osallistumisesta ”aseistettuun kokoontumiseen” ja että poliisi halusi puuttua tilanteeseen, joka oli karkaamassa käsistä. Sosiaalisessa mediassa herättivät raivoa kuvat ja videot, joissa Ranskan mellakkapoliisi pakotti koulun oppilaita polvistumaan kädet pään takana.[19]

Keltaliiveillä ei ole virallista organisaatiota, mutta hallituksen peruttua polttoaineveron korotuksen sosiaaliseen mediaan ilmestyi silti ”keltaliivien” nimissä lista lisävaatimuksista, kuten eläkkeiden ja vähimmäispalkan 40 prosentin korotus, eroaminen EU:sta, epätoivotun siirtolaisuuden estäminen ja valtion työntekijämäärän valtava lisääminen[11] sekä kaikkea mahdollista kansan vallasta alkaen. Nopeudenvalvontakameroiden määrää haluttiin vähentää ja muovipullot ja muuntogeeninen ruoka kieltää.[2] Yksi tärkeä työkalu, jonka käyttöönottoa keltaliivit ovat vaatineet, on kansalaisaloite eli RIC ("Le référendum d’initiative citoyenne").^lähde?

Protestoijat pysäyttivät liikenteen yli tuhannessa mielenosoituksessa 17. marraskuuta 2018. He sulkivat myös polttoainevarastoille vieviä teitä. Yksi protestoija kuoli, kun mielenosoittajien saartama nainen joutui paniikkiin ja ajoi väkijoukkoon. Kaikkiaan protestoijia oli yli 50 000.[25]

24. marraskuuta 106 000 ”keltaliiviä” protestoi eri puolilla Ranskaa. Pariisissa mielenosoittajia oli 8 000, ja siellä protesti muuttui väkivaltaiseksi. Ääriainekset sytyttivät kohteita kaduilla tuleen ja tekivät katusulkuja. Poliisi vastasi vesitykein ja kyynelkaasulla. Viranomaiset sallivat rauhanomaisen protestin, mutta pyrkivät hajottamaan laittomat mellakat.^lähde?

1.–2. joulukuuta Macronin eroa vaativissa protesteissa tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli kaksi ihmistä. Jotkut varastivat poliisiautosta rynnäkkökiväärin. Mellakoijat myös sytyttivät erään rakennuksen tuleen. Jotkut tunkeutuivat liikkeisiin ryöstelemään. Protestoijat polttivat joulukuun 2. päivänä 200 autoa.^lähde?[26] Pariisissa loukkaantui 133 henkilöä, joista ainakin yksi vakavasti. Hallitus piti hätäkokouksen.[27] Poliisi pidätti 410 ihmistä. Pariisin noin 5 500 mielenosoittajasta noin 1 500:n uskottiin olevan laittomuuksiin ”yllyttäjiä”.^lähde?

Joulukuun alussa Ranskan sisäministeriön virkailija kertoi uutistoimisto AFP:lle, että viranomaisia oli vahvistettu ”merkittävän väkivallan” takia, kun sekä oikeiston että vasemmiston aktivistit olivat suunnitelleet yhtymistä mielenosoituksiin lauantaina.[28]

8. joulukuuta mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Lyonissa, Bordeaux’ssa, Toulousessa, Marseillessa ja Grenoblessa. Arvioiden mukaan mielenosoituksiin osallistui noin 125 000 henkilöä, joista Pariisissa noin 10 000. Mielenosoitusten valvontaan osallistui lähes 90 000 poliisia. Heistä 8 000 oli Pariisissa, jossa käytettiin myös 12:a panssaroitua ajoneuvoa.[29] Mielenosoittajat polttivat autoja ja rikkoivat ikkunoita. Lauantaina 8. joulukuuta yli 130 ihmistä loukkaantui, heistä 20 oli poliiseja. Talousministeri piti mellakoita katastrofina maan taloudelle.[30]

9. joulukuuta mielenosoittajia oli 136 000, ja heistä pidätettiin 1 700. Mellakat aiheuttivat suuret taloudelliset vahingot.[31]

15. joulukuuta Pariisissa oli vajaat 3 000 mielenosoittajaa, joista iltapäivään mennessä otettiin kiinni lähes sata. Ranskan sisäministeriön mukaan koko maassa oli keskipäivällä liikkeellä noin 35 000 mielenosoittajaa. Sisäministeriö oli määrännyt eri puolille maata järjestystä valvomaan lähes 70 000 poliisia.[32]

22. joulukuuta Pariisissa osoitti mieltään noin 800–1 000 ihmistä.[33] Poliisi otti kiinni erään mielenosoituksen järjestäjän, jonka väitettiin kehottaneen protestoijia tunkeutumaan presidentinlinnaan. Eräs sivullinen kuoli ajettuaan päin rekkaa, joka oli asetettu tiesuluksi.[34] Poliisi varautui mahdollisiin isompiin mielenosoituksiin välipäivinä muun muassa metroasemia sulkemalla.[35]

Loppiaisaattona 5. tammikuuta 2019 Ranskassa osoitti mieltään yhteensä 30 000 keltaliiviä. Keltaliivejä tuki nyt noin 55 prosenttia ranskalaisista.[36] Pariisissa protestoijia oli 3 500.[37] Rauhanomainen mielenosoitus muuttui yhteenotoiksi poliisien kanssa Seinen silloilla.[38] Sunnuntaina 6. tammikuuta 2019 mieltään osoitti noin 50 000 ihmistä, joista osa mellakoi. Protestoijat sytyttivät tuleen ajoneuvoja, ravintolalaivan ja rakentamiaan katuesteitä.[39] Poliisi vastasi kumiluodein, kyynelkaasulla ja vesitykein. Jotkut mielenosoittajat tunkeutuivat ministeriön sisäpihalle rikkomalla portin työkoneella.[40] Ranskan hallituksen tiedottaja Benjamin Griveaux pakeni rakennuksesta.[41][42]

Seuraavana lauantaina 12. tammikuuta 2019 liikkeellä oli 84 000 protestoijaa, joista poliisi otti kiinni 244. Protestia oli tukahduttamassa yhteensä 80 000 poliisia. Protesti oli yleisesti ottaen melko rauhallinen, vaikka Riemukaarella olikin yhteenotto mellakoijien ja poliisin välillä.[43] Mellakoita oli myös muutamassa muussa kaupungissa.[44]

28. tammikuuta pidettiin myös keltaliivien harjoittamaa väkivaltaa vastustaneiden punahuivien protesti.[45]

2. helmikuuta pidettiin keltaliivien protesti, jossa vastustettiin muun muassa poliisin kumiluotien käyttöä.^lähde?

9. helmikuuta Pariisissa mielenosoituksiin osallistui muutama tuhat ihmistä.[46] Koko maassa mielenosoittajia oli 54 000. Äärioikeisto ja -vasemmisto protestoivat toisiaan vastaan.[47] Äärioikeisto pyrki yllyttämään keltaliivejä protestoimaan.[48]

Syyskuussa ensin ilmastoliike, sitten keltaliivit osittivat mieltään Pariisissa. Radikaalit ”mustan blokin” anarkistit pyrkivät yhteenottoihin poliisien kanssa.[49]

2. maaliskuuta noin 40 000 protestoi.

9. maaliskuuta keltaliivejä oli Pariisissa noin 30 000, joka oli 1/10 huippukaudesta.[50]

16. maaliskuuta protestien kovien vastatoimien takia poliisipäällikkö vaihdettiin.[51]

14. heinäkuuta muutama sata protestoi itsenäisyyspäivänä.[52]

16. marraskuuta mielenosoituksia järjestettiin parisataa eri puolilla Ranskaa. Pariisin mielenosoituksissa oli enää muutamia satoja. Tarkkailijoiden mukaan liike ei ollut silti vieläkään merkityksetön.[12]

19. tammikuuta Pariisissa järjestettiin hallituksen vastaisia mielenosoituksia joissa poliisi joutui turvautumaan kyynelkaasuun. Mielenosoitusta lietsoi erityisesti mielenosoittajien kohtaama poliisiväkivalta ja sosiaalisessa mediassa levinnyt video jolla mellakkapoliisi hakkaa mielenosoittajaa-[53]

23. tammikuuta mielenosoituksia järjestettiin useissa eri Ranskan kaupungeissa. Sosiaalisessa mediassa levisi videoita mielenosoituskulkueesta ainakin Lyonissa

28. tammikuuta poliisit ottivat yhteen mieltään osoittaneiden palomiesten kanssa.[54]

11. helmikuuta joitakin Keltaisten liivien liikkeen jäseniä osallistui Pariisissa järjestettyyn Freedom Convoy 2022 mielenosoitukseen. [55]