Keltainen kuningas

Keltainen kuningas (engl. The King in Yellow) on Robert W. Chambersin kirjoittama vuonna 1895 julkaistu novellikokoelma, jonka tarinat yhdistelevät kauhua ja fantasiaa. Osa kertomuksista edustaa myös dekadenssia. Osaa kokoelman novelleja yhdistää toistuvana elementtinä Keltainen kuningas -niminen näytelmä, jonka lukeminen ajaa hulluuteen, mutta saattaa myös avata ihmisen mielen luovuuden.

Keltainen kuningas
The King in Yellow
Vuoden 1895 ensipainos.
Vuoden 1895 ensipainos.
Alkuperäisteos
Kirjailija Robert W. Chambers
Kieli englanti
Genre kauhu
fantasia
dekadenssi
Kustantaja F. Tennyson Neely
Julkaistu 1895
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 316
Suomennos
Suomentaja Jussi Korhonen
Kustantaja Basam Books
Julkaistu 2014
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 312
ISBN 9789522603029
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kirja nousi odottamattomaan suosioon 2014, kun True Detective -televisiosarja lainasi siitä juonielementtejä, kuten Keltaisen kuninkaan sekä salaperäisen Carcosan kaupungin. Teoksesta otettiin uusia painoksia ja se suomennettiin samana vuonna ensimmäistä kertaa.

Sisältö

Keltainen kuningas sisältää kymmenen novellia, joista neljää ensimmäistä yhdistää viittaukset Keltaiseen kuninkaaseen, hänestä kertovaan näytelmään sekä salaperäiseen Carcosan kaupunkiin. Muut tarinat käsittelevät muun muassa nuorta ja boheemia kaupunkielämää Pariisin Latinalaiskorttelissa.[1]

Novellit
  • ”Maineiden paikkaaja” (”The Repairer of Reputations”)
  • ”Naamio” (”The Mask”)
  • ”Lohikäärmeen pihalla” (”In the Court of the Dragon”)
  • ”Keltainen Merkki” (”The Yellow Sign”)
  • ”Demoiselle d'Ys” (”The Demoiselle d'Ys”)
  • ”Profeetan paratiisi” (”The Prophets’ Paradise”)
  • ”Neljän tuulen katu” (”The Street of the Four Winds”)
  • ”Ensimmäisen ammuksen katu” (”The Street of the First Shell”)
  • ”Niittyjen neidon katu” (”The Street of Our Lady of the Fields”)
  • ”Rue Barrée” (”Rue Barrée”)

Kirjoittaminen

Vaikutteet

Chambers lainasi Carcosan, Halin sekä Hasturin nimet Ambrose Biercen novelleista ”An Inhabitant of Carcosa” ja ”Haïta the Shepherd”. Nimien lisäksi Chambers ei ilmeisesti lainannut tarinoista muita elementtejä. ”Haïta the Shepherdissä” Hastur on paimenten jumala, mutta paikannimi Chambersin tarinassa ”Maineiden paikkaaja”.[2]

Kirjailija ja tutkija Brian Stableford huomauttaa, että novelli ”Demoiselle d'Ys” on saanut vaikutteita Théophile Gautierin tarinoista, kuten ”Arria Marcellasta” (1852). Molemmissa tarinoissa esiintyy aikamatkustuksen mahdollistama romanssi.[3]

Vastaanotto ja vaikutus

Keltainen kuningas oli tuttu teos kauhukirjailija H. P. Lovecraftille ja tämän tuttavapiirille, jotka yhteistoimin yhdistivät novellien elementtejä omiin tarinoihinsa.[1] Lovecraft luki teoksen 1927,[4] ja lainasi siitä tapahtumapaikkoja ja motiiveja novelliinsa ”Kuiskaus pimeässä” (1931), mainiten Halin järven sekä Keltaisen merkin.[5] Esseessään Yliluonnollinen kauhu kirjallisuudessa (1945) Lovecraft kirjoittaa, että Keltainen kuningas ”saavuttaa aidon kosmisen pelon merkittäviä korkeuksia huolimatta sen epätasaisesta toteutuksesta.”[6]

Novellikokoelma nousi odottamattomaan uuteen suosioon 2014, kun HBO:n tuottama True Detective -rikossarja käytti hyväkseen sen kauhuelementtejä, nimittäin Keltaista kuningasta sekä salamyhkäistä, ”taivaan mustien tähtien peittämää” Carcosan kaupunkia.[1][7]

Tähtivaeltajan (1/2015) arviossa Shiu Suntio kuvaa Keltaista kuningasta sukellukseksi ”19. vuosisadan lopun boheemielämään”, ja ettei sitä suotta kutsuta yhdeksi kauhukirjallisuuden klassikoista. Suntiosta novelleista puuttuu kuitenkin jonkin verran ”potkua” jota voisi nykykirjallisuudelta odottaa, mutta arvostelu on tästä huolimatta myönteinen.[1]

Novellien miljöö ja hahmot ovat antaneet innoitusta heavy metal -muusikoille.[1] Esimerkiksi ruotsalainen black metal -yhtye Bathory lainasi ”Maineiden paikkaajan” alussa esiintyvän ”Cassildan laulun” säkeistöjä albumillaan Blood Fire Death.[8]

Suomennos

Keltaisen kuninkaan on suomentanut Jussi Korhonen, ja käännöksen julkaisi Basam Books vuonna 2014. Käännos oli Tähtifantasia-palkintoehdokas vuonna 2015.[7]

Lähteet
  • Joshi, S. T & Schultz, David E.: An H. P. Lovecraft Encyclopedia. Westport, Connecticut: Greenwood Press, 2001. ISBN 978-0-313-31578-7. (englanniksi)
  • Joshi, S. T. (toim.): The Yellow Sign and Other Stories. Oakland, Kalifornia: Chaosium, 2000. ISBN 978-1-56882-126-9. (englanniksi)
  • Pearsall, Anthony B.: The Lovecraft Lexicon. Temple, Arizona: New Falcon, 2001. ISBN ISBN 0-313-31578-7. (englanniksi)
  • Lovecraft, H. P, ”Yliluonnollinen kauhu kirjallisuudessa” (1945) teoksessa Sadelehto, Markku (toim.): Hautakummun salaisuus sekä muita kertomuksia ja kirjoituksia. Suomentanut Rosvall, Matti & Sadelehto, Markku. Jalava, 2014. ISBN 9789518876277.
  • Frank N. Magill (toim.): Survey of Modern Fantasy Literature, vol. 2. Englewood Cliffs, New Jersey: Salem Press, Inc., 1983. ISBN ISBN 0-89356-450-8. (englanniksi)

Viitteet
  1. Suntila, Shimo: Keltainen kuningas. Tähtivaeltaja, 2015, nro 1, s. 32. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.10.2022.
  2. Joshi 2000, s. xiv.
  3. Stableford 1983, s. 844–847.
  4. Joshi & Schultz 2001, s. 38.
  5. Pearsall 2001, s. 436.
  6. Lovecraft 1945, s. 279–280.
  7. Keltainen kuningas Risingshadow. Arkistoitu 15.10.2022. Viitattu 15.10.2022.
  8. Bathroy: Blood Fire Death - Vinyl Tigernet. Arkistoitu 26.5.2021. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.