Keltahemppo

Keltahemppo (Serinus serinus) on pieni peippojen heimoon kuuluva varpuslintu, joka pesii havupuita kasvavissa ympäristöissä Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.

Keltahemppo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peipot Fringillidae
Suku: Keltahempot Serinus
Laji: serinus
Kaksiosainen nimi

Serinus serinus
(Linnaeus, 1766)
Katso myös

  Keltahemppo Wikispeciesissä
  Keltahemppo Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Keltahemppo on kellertävä 11–12 cm pitkä varpuslintu, joka painaa 10–14 g. Nokka on lyhyt ja tylppä siemensyöjän nokka. Kaikissa puvuissa yläperä on keltainen ja siivellä ei ole voimakkaita vaaleita kuviointeja. Koiraan ruumis on kirkkaankeltainen ja viiruinen. Lajilla on keltainen yläperä ja tummat siivet. Naaras ja nuori lintu ovat paljon himmeämpiä, rusehtavanharmaita. Laulu on korkeaa viserrystä, muistuttaen hieman vihervarpusen laulua.

Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato loppukesällä, nuorilla osittainen, mutta jotkut nuoret saattavat sulkia osan siipisulista ja/tai kaikki pyrstösulat.

Euroopan vanhin rengastettu keltahemppo on ollut espanjalainen vähintään 7 vuoden ja 3 kuukauden ikäinen yksilö.

Levinneisyys

Keltahemppo pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopan populaation koko on 10–14 miljoonaa paria eli 17–40 miljoonaa yksilöä. Pohjoisimmat pesijät talvehtivat etelämpänä. Suomessa se on vuosittainen satunnaisharhailija, muutamia pesintöjäkin on varmistettu.

Elinympäristö

Keltahemppo viihtyy erilaisissa havupuita kasvavissa ympäristöissä, kuten puistoissa, pihoilla ja vuorenrinteillä.

Lisääntyminen

Keltahemppo tekee pesän havu- tai sitruspuuhun ja munii siihen 3–5 munaa. Naaras hautoo noin 12 päivää. Poikaset lähtevät pesästä 13–17 päivän ikäisinä. Keltahemppo pesii tavallisesti kahdesti kesässä, se on sukukypsä 1–vuotiaana.

Ravinto

Keltahemppo syö siemeniä, pesimäkaudella myös hyönteisiä.

Lähteet
  1. BirdLife International: Serinus serinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.