Keljo
Keljo on Jyväskylän kymmenes kaupunginosa ja osa Keljon suuraluetta. Kaupunginosan rajat ovat lähes identtiset Tarhamäen tilastoalueen kanssa.[1] Matkaa Keljosta Jyväskylän keskustaan on 3–10 kilometriä. Alueella on melko laajoja omakotitaloalueita, mutta myös teollisuutta kuten Keljonlahden rannalla oleva Keljonlahden voimalaitos. Kaupunginosassa on myös asuinkerrostaloja.
| Keljo | |
|---|---|
 Keljon Prisma |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Keljo |
| Kaupunginosa nro | 10 |
| Postinumero(t) | 40500 |
Keljo on Jyväskylän vaurainta aluetta, sillä keskitulot vuonna 2008 alueella olivat 26 508 euroa per henkilö, kun kaupungin keskiarvo oli 22 807 euroa. [2]
Historiaa
Keljo on muodostunut hämäläisten eräalueesta. Kulkureittinä oli Päijänne, jonka pohjoisimpia lahtia on Keljonlahti. Keljo-nimen merkitys on epäselvä. Alueen vanhoja taloja ovat Lahti[3], Hovila, Taipale, Ristonmaa, Tervala, Kylmälahti eli Pumperi, Särkkä, Sysmälä, Häkkinen,[4] Hakala,[5] Lotila ja Åström eli Huvila. Alueen läpi kulki vanha Laukaantie, joka helpotti liikkumista, mutta toisaalta mäkiseen maastoon tehty tie vaati keljolaisilta paljon työtä. Keljon koulu on perustettu 1896.[5]
Karhumäen veljekset aloittivat 1920-luvulla laajan lentokonetoiminnan Keljonlahdella. Osa Keljosta liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin 1941 ja alueen pääosa 1965. Alueen halki 1960- ja 1990-luvulla rakennetut tiet ja rautatie vaikuttivat suuresti sen ilmeeseen. Keljonkankaan, Kukkumäen ja Tarhamäen omakotialueet ovat syntyneet 1950-luvulla.
Palvelut
Keljossa on marketalue Keljonkeskus, jossa sijaitsevat Prisma ja K-Citymarket. Kaupunki oli aluksi varannut tontin Ekalle ja Tukolle. Talouslama 1990-luvun alussa pakotti siirtämään hanketta ja suunnitellun Euromarketin tilalle tuli Prisma. Tukon paikan sai puolestaan Citymarket.[6] Prisman ja Citymarketin lisäksi markettialueen välittömässä läheisyydessä ovat 2000-luvulla rakennetut Lidlin, Kotipizzan ja Motonetin liikerakennukset. Keljonkankaan moottoritieristeyksen länsipuolelle on suunniteltu laaja teollisuusalue, mutta alueen kehittyminen on ollut hidasta.
Kuvia
Luhtitaloasutusta Valkolan pienalueella.
Keljon nuorisoseuran Tapiola-rakennus.
Kerrostalo Keljossa.
Keljon K-Citymarket.
Keljonkeskusta
Jyväsjärveen laskeva Köyhänoja.
Valkolan aluetta.
Korkeakoskentietä
Lähteet
- Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 12.1.2019.
- (Jyväskylän kaupunki)lähde tarkemmin?
- Berndtson, Nils: Lahden talon ja suvun varhaisista vaiheista. Keski-Suomen museon monistesarja, 1983, nro 2, s. 1–23. Jyväskylän kaupunki: Keski-Suomen museo. ISSN 0357-8186.
- Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965, I osa. Jyväskylä 1972. s. 17–18.
- Seppo Lähteenmäki: Keljon koulu 100 vuotta, s. 2, 9, 12, 13. Jyväskylä: {{{Julkaisija}}}, 1996.
- Rahkonen, Jorma: Euromarket Keskimaalle. (Ekana paikalle ennenkin) Keskisuomalainen, 9.12.2009, s. 11.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keljo Wikimedia Commonsissa