Kansaneläkelaitos

Kansaneläkelaitoksen Helsingin konttorin virkailijat työssään vuonna 1941.

Kela aloitti toimintansa 16. joulukuuta 1937, ja se oli aluksi nimensä mukaisesti eläkelaitos. Alkuaikojen jälkeen toiminta on uudistunut, laajentunut ja monipuolistunut.

Ensimmäinen uudistus oli vuonna 1963 säädetty sairausvakuutuslaki, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 1964. Jokainen Suomessa asuva henkilö tuli vakuutuksen piiriin, johon kuuluvat sairaanhoitokorvaukset (lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon sekä lääkkeiden korvaaminen) sekä työtulovakuutus (sairauspäiväraha, äitiys- isyys ja vanhempainraha korvauksena sairauden sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista työansion menetyksistä. Sairausvakuutuslaki on toissijainen, eli jos vakuutetulla on oikeus saada lakiin perustuvaa korvausta muualta, hän on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin vain sikäli ja siltä osin kuin muun lain mukainen korvaus jää pienemmäksi. Sairausvakuutuslakiin nähden ensisijaisia ovat muun muassa liikennevakuutus (korvaa henkilövahingot, jotka syntyvät kun moottoriajoneuvoa käytetään liikenteessä), tapaturmavakuutuslaki (korvaa työssä saadusta vammasta aiheutuvat kustannukset ja työansion menetyksen) sekä vahingonkorvauslaki (korvaa toisen henkilön tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaman vamman siitä aiheutuvine taloudellisine menetyksineen. Jopa tavallinen kadulla liukastuminen on katuosuuden kunnossapidosta vastaavan, ei sairausvakuutuksen vastuulla).

Elatustuen maksatus siirtyi kunnilta Kelan hoidettavaksi 1. huhtikuuta 2009. Kela maksoi ruokavaliokorvausta keliakiaa sairastaville vuodesta 2002 vuoden 2015 loppuun asti.

Vuosina 1972–2006 Kelalla oli oma kuntoutuspalveluja tuottava kuntoutuslaitos Turussa. Vuoden 2007 alusta lähtien laitos on jatkanut toimintaa itsenäisenä säätiönä nimellä Kuntoutuskeskus Petrea.

Toimeentulotuki (perustoimeentulotuki) siirtyi Kelan käsiteltäväksi 1. tammikuuta 2017.[7]

Kelan vastuulla ovat esimerkiksi kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, kuntoutusraha, erilaiset kuntoutuspalvelut, äitiysavustus, lapsilisä, elatustuki, vanhempainpäiväraha, lastenhoidon tuet (esim. kotihoidon tuki), opintotuki, lääkekorvaukset, sairaanhoitokorvaukset, sairauspäiväraha, sotilasavustus, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, vammaistuki ja yleinen asumistuki. Vuoden 2017 alussa toimeentulotuen perusosan maksatus siirtyi kunnilta Kelalle.[8]

Kelan tekemistä yksittäisista päätöksista voi valittaa lähettämällä valitus Kelaan ja jos päätöstä ei muuteta, etenee valitus sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle tai opintotukea koskevissa päätöksissä opintotuen muutoksenhakulautakunnalle. Toisena muutoksenhakuasteena on vakuutusoikeus.

Sähköistä reseptiä koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1. huhtikuuta 2007 ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö 1. heinäkuuta 2007. Sähköinen arkisto luotiin 2008 ja terveydenhuollon organisaatiot liittävät tietonsa arkistoon 2008–2011. Kelan Kanta-palvelut-yksikkö jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittämistä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Käytössä olevia Kanta-palveluja ovat muun muassa sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto sekä Omakanta-palvelu, jossa terveydenhuollon asiakas voi tarkistaa omat resepti- ja terveystietonsa ja uudistaa sähköisen reseptin.[4]

Kelalla on noin 8 000 työntekijää ja palvelupisteitä on eri puolilla Suomea. Kelalla oli vuoden 2020 lopussa 147 toimistoa. Lisäksi se toimii 145 yhteispalvelupisteessä.[5] Kelan puhelinpalvelu on jaoteltu eri elämäntilanteiden ja etuuksien mukaan. Puhelinpalvelusta vastaavat yhteyskeskukset sijaitsevat Joensuussa, Lieksassa, Jyväskylässä, Kemijärvellä ja Pietarsaaressa. Kelan tietokonekeskus ja opintotukikeskus sijaitsevat Jyväskylässä. Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo sijaitsee Helsingissä Taka-Töölössä.

Kela julkaisee sidosryhmilleen suunnattua lehteä nimeltä Sosiaalivakuutus.

Kela tekee tutkimusta sosiaali- ja terveysturvan alalta ja julkaisee vertaisarvioituja tutkimuksia ja ajankohtaisjulkaisuja. Tutkimusta tehdään monitieteisesti.[9] Kela julkaisee seuraavia tutkimusjulkaisusarjoja:[10]

• Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, joka ilmestyy painettuna ja sähköisenä ja on vertaisarvioitu
• Sosiaali- ja terveysturvan raportteja, joka ilmestyy painettuna ja sähköisenä ja on vertaisarvioitu
• Teemakirja, joka ilmestyy painettuna ja sähköisenä ja on vertaisarvioitu
• Työpapereita, joka ilmestyy sähköisenä.

Vuonna 2009 Kela oli TNS Gallupin tekemässä yhdeksää organisaatiota koskeneessa imagotutkimuksessa Suomen kolmanneksi luotetuin palveluorganisaatio. 74 prosenttia piti sitä joko erittäin tai melko luotettavana. Kela sijoittui tutkimuksessa kolmanneksi Poliisin ja Puolustusvoimien jälkeen. Taakse jäivät muun muassa tuomioistuimet, sosiaaliturvajärjestelmä, julkinen terveydenhuolto ja kirkot.[11]

Kansaneläkelaitoksella on osakeomistusta muun muassa lääketeollisuusyhtiö Orionissa.[12][13]

Kelan aluetoimisto Seinäjoella, arkkitehti Aarne Ehojoki.

Kela-konttori Espoon Leppävaarassa.

Kelan organisaatio uudistui 1. tammikuuta 2016. Kelassa on kuusi tulosyksikköä: Asiakkuuspalvelut, Etuuspalvelut, Kehittämispalvelut, ICT-palvelut, Yhteiset palvelut ja Esikuntapalvelut. Kelan paikallishallinto koostuu Etuuspalvelujen tulosyksikköön kuuluvista viidestä vakuutuspiiristä. Aiemmin Kelan keskushallinnossa oli 11 osastoa ja paikallishallinnossa 24 vakuutuspiiriä.[14]

Kelaa on kritisoitu sen hallinnoiman tukijärjestelmän monimutkaisuudesta ja ehtojen vaikeasta ymmärrettävyydestä.^lähde? Kela ei säädä lakeja, joiden pohjalta se toimii, mutta Kelalla on paljon itsenäistä harkintavaltaa yksittäisissä tapauksissa. Koska sosiaaliturvalainsäädäntö on hyvin eri-ikäistä, eikä siinä ole aina otettu huomioon kuinka yksi lainmuutos aiheuttaa seurauksia muiden lakien toteuttamisessa.

Kelan väitetään rikkovan lakia työkyvyttömyyseläkepäätöksissä. Vuonna 2022 alettiin kerätä kansalaisaloitetta, jonka tarkoituksena on saada Kela myöntämään eläke potilaille, jotka eivät kykene työntekoon lain tarkoittamalla tavalla. Adressin syynä on se, että on monia sairauksia, joiden perusteella Kela ei myönnä lain takaamaa sairauseläkettä edes sellaisille potilaille, joita pitää syöttää, pestä ja pukea.[20]

Osa poliitikoista pitää sosiaaliturvalainsäädäntöä niin monimutkaisena, että se tulisi uudistaa kokonaisvaltaisesti. Uudistusehdotukset vaihtelevat demarileirin lainsäädännön maltillisesta nykyaikaistamishankkeesta[21] koko järjestelmän korvaamiseen niin sanotulla perustulomallilla. Perustulojärjestelmää ovat julkisuudessa kannattaneet erityisesti vihreät.[22]

Kelan entinen pääjohtaja Jorma Huuhtanen on kannattanut lainsäädännön yksinkertaistamista, sillä hänen mielestään etuusviidakko toimii huonosti sekä asiakkaan että toimeenpanijan kannalta. Nyt noin sadan etuuden ^lähde? ja vajaan 40 lain sosiaaliturvajärjestelmässä toimiminen on toimeenpanijalle ja asiakkaalle hankalaa.[23]

• Kansaneläkelaitoksen juttu
• Sosiaalitoimisto

• Häggman, Kai: Suurten muutosten Suomessa, Kansaneläkelaitos 1937–1997. Gummerus 1997. ISBN 951-669-434-9

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansaneläkelaitos Wikimedia Commonsissa

• Kelan verkkosivut