Kekal

Jeffray ”Jeff” Arwadi ja Azhar Levi Sianturi perustivat Kekalin Jakartan kaupungissa elokuussa 1995. Yhtyeeseen liittyivät pian Harry (laulu), Newbabe (basso, laulu), Yeris (kitara, laulu) sekä Leo Setiawan (kitara). He olivat kiinnostuneita kokeellisesta ja äärimmäisestä musiikista: Kekalin tyyliin vaikuttivat muiden muassa ryhmät kuten Celtic Frost, Voivod, Sodom ja Bathory. Yhtyeen goottilaisiin vaikuttajiin kuuluivat artistit Joy Division, Cocteau Twins ja Depeche Mode. Vuoden ajan Kekal harjoitteli ja äänitti joitain demoja, mutta ensimmäinen virallinen demo Contra Spiritualia Nequitiae julkaistiin vuonna 1996. Demo sai hyvän vastaanoton Jakartan underground metal -piireissä ja pian myös laajemmissa kuvioissa äärimmäisillä ja ainutlaatuisilla musiikkirakenteillaan.

Kekalin kokoonpano muuttui myöhemmin. Newbaben ja Yerisin lähdettyä vuonna 1996 yhtyeen kokoonpanossa olivat Harry laulajana, Leo Setiawan kitaristina, Jeff Arwadi kitaristina ja laulajana sekä Azhar Sianturi basistina ja taustalaulajana. Yhtye ei löytänyt tarpeeksi taitavaa rumpalia, joten Kekal on koko uransa ajan ohjelmoinut rumpuraidat itse. Kekal alkoi kirjoittaa uutta kappalemateriaalia. Alkuvuonna 1998 yhtye äänitti ensimmäisen studioalbuminsa Beyond the Glimpse of Dreams. Se lisensoitiin lukuisten riippumattomien levy-yhtiöiden kautta laajemmille markkinoille. Albumi sai erittäin hyviä arvosteluja eri musiikkilehdiltä ympäri maailmaa ja monet arvostelijat pitävät sitä yhtenä parhaista aasialaisista äärimetallijulkaisuista. Vaikka yhtye on indonesialainen, sen tuolloinen musiikki oli lähempänä skandinaavista toisen aallon black metalia. Albumin äänimaisema on kylmä sekä eeppinen ja sisältää vaikutteita ambient- ja goottimusiikista.[3]. Kekal oli tullut jo demonsa myötä sen verran tunnetuksi ryhmäksi, että esikoisalbumia myytiin ilman suuren levy-yhtiön apuakin yli 5 000 kappaletta.

Vuoden 1998 loppuun mennessä Harry jätti yhtyeen henkilökohtaisten velvoitteidensa vuoksi. Kekal pysyi vuosia triona Jeffin ja Azharin vastatessa lalusta. Yhtyeen toinen albumi Embrace the Dead äänitettiin ja julkaistiin vuonna 1999 ja sai esikoisalbumin tavoin hyvän vastaanoton äärimetallipiireissä. Kekalilla tosin oli omat vastustajansa johtuen sanoitusten poikkeavasta, harvemmin extreme metal -tyylissä tavatusta vakaumuksesta.

2000-luvun vaihteessa monien muiden äärimetalliyhtyeiden tavoin Kekal kehitti tyyliänsä kokeelliseen suuntaan, ja alkoi soittaa avant garde metalia. Yhtye alkoi kirjoittaa kokeellisempia ja progressiivisempia kappalerakenteita sekä yhdistää useampia tyylejä, kuten klassista metallia musiikkiinsa. Alkuvuonna 2001 yhtye teki levytyssopimuksen alankomaalaisen Fear Dark -levy-yhtiön kanssa, ja Kekal meni studioon äänittämään kolmatta albumiaan The Painful Experience. Albumi oli tuotantoarvoiltaan parantunut edellisistä julkaisuista, nimittäin rajallisten varojensa vuoksi Kekal kun oli äänittänyt edelliset tuotoksensa kuusitoistaraitaisessa analogisessa studiossa. Neljä eri levy-yhtiötä julkaisivat albumin Yhdysvaltojen, Länsi- ja Itä-Euroopan sekä Kaakkois-Aasian markkinoille. Vuonna 2001 Kekal äänitti myös kappaleen Living Sacrifice -yhtyeen tribuuttialbumille A Tribute to Living Sacrifice. Kekalin cover oli kappaleesta ”Mind Distant”.

Vuonna 2002 Kekal äänitti ep:n, joka julkaistiin split-cd:nä alankomaalaisen, toisen Fear Darkin yhtyeen Slechtvalkin ep:n kanssa. Cd:n nimeksi tuli Chaos & Warfare, ja se sisälsi Kekalilta coverin doom metal -ryhmä Troublen kappaleesta ”The Skull”, joka oli albumilta The Skull (1985). Lisäksi Kekal äänitti Sounds of the Dead -levy-yhtiön joululevylle A Brutal Christmas - The Season in Chaos oman versionsa kappaleesta ”God Rest Ye Marry Gentlemen”.

Kekalin edellisellä täyspitkällä studioalbumilla näkyneet avant garde metal -vaikutteet vahvistuivat myöhemmin entisestään: yhtye alkoi työstää hyvin kokeellisia, kaoottisia ja progressiivisia kappaleita yhdistäen lisää elementtejä lukuisista metallimusiikin ulkopuolisista lajeista. Syyskuussa 2002 Kekal äänitti neljännen albuminsa 1000 Thoughts of Violence, jolla yhtye halusi rikkoa metallimusiikin perinteitä juuttumatta pelkästään extreme metaliin. Albumilla kuullaan melkein kaikkea ambient-tunnelmista kitaramusiikiksi sovitettuihin animesarjojen tunnuslauluihin.[4] 1000 Thoughts of Violence julkaistiin vuonna 2003, ja se sai ylistäviä arvosteluja metallimusiikkimedioissa ympäri maailmaa. Monet lehdet alkoivat kutsua Kekalia yhdeksi maailman parhaista avant garde metal -yhtyeistä. Albumi on myös Kekalin tähän mennessä menestynein ja myi pelkästään Indonesiassa ilmestyessään tuhansia kopioita. 1000 Thoughts of Violencen myötä yhtyeen sanoitukset alkoivat käsitellä yhteiskunnallisempia aiheita: albumin konsepti kertoo väkivallasta, jota yhtyeen jäsenet ovat havainneet Indonesian kaltaisessa jokseenkin poliittisesti epätasapainoisessa kasvuympäristössä.[5]

Vuonna 2003 yhtyeen tuotannosta julkaistiin best of -kokoelmalevy Introduce Us to Immortality. Samana vuonna Kekal äänitti Cradle of Filthin tribuuttialbumille Covered in Filth: a Tribute to Cradle of Filth coverin kappaleesta ”Dance Macabre”, kuten myös coverin Troublen internet-tribuutille End of Daze – The Online Tribute to Trouble.

Maaliskuussa 2004 yhtyeen Länsi-Euroopan jakelusta vastannut levy-yhtiö Fear Dark sponsoroi Kekalin ensimmäisen Euroopan-minikiertueen. Yhtye esiintyi Alankomaissa, Saksassa ja Ruotsissa, mikä teki Kekalista ensimmäisen riippumattoman indonesialaisen ryhmän, joka on esiintynyt Aasian ulkopuolella. Samana vuonna THT Productions julkaisi Kekalin vanhat demot albumilla Spirits from the Ancient Days.

Alkuvuonna 2005 Kekal julkaisi viidennen albuminsa Acidityn, jolla äärimmäiset elementit jäivät vähemmälle, kokeellisuuden ja progressiivisuuden saadessa entistä enemmän sijaa. Acidity jäi yhtyeen viimeiseksi äärimetallialbumiksi. Yhtye halusi luoda uraa myös extreme metal -piirien ulkopuolella. Syyskuussa 2005 Kekal julkaisi internetsinglenä coverin Celtic Frostin kappaleesta ”Juices Like Wine” (vuoden 1989 albumilta Cold Lake). Myöhemmin vuonna 2006 Kekal lakkautti levytyssopimuksensa Fear Darkin kanssa ja kirjoitti jakelusopimuksen yhdysvaltalaisen Open Grave Recordsin sekä saksalaisen Whirlwind Recordsin kanssa.

Tammikuussa 2006 Kekal julkaisi internetsinglenä coverin Voivod-yhtyeen kappaleesta ”The Prow”, albumilta Angel Rat (1991). Vuoden 2006 aikana Kekal oli kirjoittanut uutta kappalemateriaalia, tuloksenaan kokeellinen konseptialbumi The Habit of Fire. Albumi julkaistiin maaliskuussa 2007 ja se on saanut innostuneen vastaanoton eri musiikkimedioissa. The Habit of Firen musiikki on post-rock-vaikutteista ja hyvin instrumentaalista, minkä vuoksi kriitikot ovat nimittäneet Kekalin nykyistä tyyliä post-metaliksi. Albumi oli ehdokkaana vuoden 2007 parhaasta avantgarde metal -albumista Metal Storm -sivustolla,[6], ja albumi valittiin kuukauden cd:ksi brittiläisessä tekniikkalehdessä Sound on Soundissa.[7] Vuonna 2007 Jeffray Arwadi muutti Kanadaan, ja hän äänitti ja julkaisi seitsemännen Kekal-albumin, Audible Minorityn, itse loppuvuodesta 2008. Arwadi julkaisi albumin ilmaisesti, laillisesti ladattavana Last.fm-sivullaan.

12. elokuuta 2009 Arwadi ilmoitti jättäneensä Kekalin, ja että nimi jatkaisi mutta ilman jäseniä. Lehdistötiedotteessa hän selitti päättäneensä lopettaa yhtyeen musiikin tekemisen muutettuaan Kanadaan. Harvaan asutussa kaupungissa, lähempänä luontoa, hän sanoi kokeneensa rauhaa, jota ylikansoitetussa Indonesiassa ei kokenut. Sen vuoksi Arwadi ei halunnut jatkaa ”synkeän ja vihaisen musiikin tekoa, koska se ei tuntunut enää vilpittömältä”.[8]

14. tammikuuta 2010 yhtye ilmoitti Facebook-sivullaan, että Jeff, Azhar Levi ja Leo aikovat äänittää yhdessä uuden albumin nimeltä 8. Arwadin mukaan ihailijat olivat tulkinneet aiemman tiedotteen merkkinä yhtyeen hajoamisesta, vaikka yhtye sanoi jatkavansa ”jäsenettömänä”.[9]

• Beyond the Glimpse of Dreams  (1998)
• Embrace the Dead  (1999)
• The Painful Experience  (2001)
• 1000 Thoughts of Violence  (2003)
• Acidity  (2005)
• The Habit of Fire  (2007)
• Audible Minority  (2008)
• 8  (2010)
• Autonomy  (2012)
• Multilateral  (2015)
• Deeper Underground  (2018)
• Quantum Resolution  (2020)
• Envisaged  (2022)

• Contra Spiritualia Nequitiae demo  (1996)
• Chaos & Warfare  (2001) (split-CD Slechtvalkin kanssa)
• A Brutal Christmas: The Season in Chaos  (2002)
• Introduce Us to Immortality  (2003) (best of -kokoelma-albumi)
• Spirits from the Ancient Days  (2004) (demojen kokoelma-albumi)

• A Tribute to Living Sacrifice  (2001)
• Covered in Filth - A Tribute to Cradle of Filth  (2003)
• End of Daze - Online Tribute to Trouble  (2003)

• Juices Like Wine  (2005) (Celtic Frost -cover)
• The Prow  (2006) (Voivod-cover)

• Jeffray ”Jeff” Arwadi – laulu, kitara, musiikkiohjelmointi
• Azhar Levi Sianturi – laulu, basso
• Leo Setiawan – kitara

• Harry – laulu (1995–1998)
• Newbabe – basso, laulu (1995–1996)
• Yeris – laulu, kitara (1995–1996)
• Didi Priyadi – live-kitaristi