Keitele Forest

Keitele Suomen kartalla.

Puuteollisuusteknikko Ilkka Kylävainio oli hankkinut saha-alan kokemusta Rauma-Repolasta, Pohjan Sahalta ja Puukeskukselta.[10] Hän oli seurannut myös isänsä sahatoimintaa 1950-luvun Porissa[11]. Kylävainio tutki karttaa ja metsävaratietoja ja huomasi, että paras paikka sahalle olisi Keiteleen kunta: seudulla oli riittävästi puuta, mutta vähän kilpailevia puunostajia.[12] Hän perusti Keiteleen Teollisuussaha Oy omaa taloa vastaan otetulla lainarahalla vuonna 1981.[11][13]

Keiteleen Teollisuussahalla tehtiin vuonna 1990 vain muutamaa tuotetta, mutta alan toimintatavoista poiketen kaikki tuotteet oli jo etukäteen myyty, erikoiskuivattu ja mitattu. Sahan tuotanto oli noin 50 000–70 000 kuutiometriä. Suurempaa kapasiteettia ei haluttu, ettei jouduttaisi bulkkituotantoon, joka olisi pienentänyt yhtiön kannattavuutta. Yhtiön tuotannosta 40 prosenttia meni vientiin. Suomessa se teki yhteistyötä Enson ja Tehdaspuun kanssa, sen oma metsäosasto hankki puista kolmanneksen. Yhtiö myi hakkeensa Ensolle ja kuitupuunsa Ensolle ja Tehdaspuulle. Saha oli investoinut tasaus- ja paketointilaitokseen, ja se lisäsi panostuksiaan kuivauskapasiteettiin ja tietotekniikkaan.[10]

Kun Kaukoidän markkinat avautuivat, Keitele Forest oli heti luomassa myyntiverkostoja ja asiakassuhteita. Ensimmäiset kaupat Japaniin tehtiin vuonna 1992.[14] Samana vuonna Ilkka Kylävainion pojat Matti ja Mikko Kylävainio saivat 40 prosentin omistusosuuden yhtiöstä.[4]

Keiteleellä otettiin vuonna 1994 käyttöön täysin uusi sahalaitos. Kun tuotanto kasvoi, yhtiön liikevaihto yli tuplaantui.[15] Keitele Forest Wood Production avasi vuonna 1999 suurtehohöylälinjan ja optimoivan katkaisulinjan, jolla valmistettiin komponentteja ja lista-aihioita ikkunateollisuudelle.[15] Yhtiö käynnisti myös kolmivuotisen investointihankkeen, jolla sahan jalostusaste haluttiin nostaa 40 prosenttiin. Hankkeen yhteisarvo oli 40 miljoonaa markkaa ja siihen kuului neljä uutta linjaa. Sormiliitoslinja otettiin käyttöön joulukuussa 1999 ja Pohjoismaiden ensimmäinen väriviivakameratekniikkaan perustuva optimoiva konenäkökatkaisulinja maaliskuussa 2000.[16]

Keiteleen Teollisuussaha oli vuonna 2001 Suomen kuudenneksi suurin sahaaja ja se viimeisteli samana vuonna investointejaan uusiin aihioihin, komponentteihin ja sormijatketun ja höylätyn puutavaran valmistukseen.[17] Pienpuulinjan rakentaminen aloitettiin.[15] Tuotantolinjan vuosittainen kapasiteetti oli 100 000 kuutiota sahatavaraa, minkä tuottamiseen tarvittiin 250 000 kuutiota raaka-ainetta eli pikkutukkeja ja sahauskelpoista kuitupuuta, sahakuitua. Pikkutukit eroavat tukeista latvaläpimitaltaan: tukkien latvan paksuus on 15 senttiä tai enemmän, pikkutukkien vain 10 senttiä. Investoinnin kustannusarvio oli 50 miljoonaa markkaa, ja sen myötä syntyi 25 uutta työpaikkaa.[18]

Keiteleen liikevaihto vuonna 2004 oli 69 miljoonaa euroa ja se valmisti sahatavaraa 277 000 kuutiota, josta 80 % oli kuusisahatavaraa.[19] Seuraavana vuonna valmistui Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehdas ja yhtiön kuivauskapasiteettia nostettiin. Pienpuulinjalle valmistui vuonna 2006 tuorelajittelulaitos ja rimoituspiste.[15] Vuonna 2007 Keitele Forestin liikevaihto oli 110 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 10 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 300 työntekijää. Puutavaraa, lautoja ja lankkuja, valmistui vuosittain 370 000 kuutiota.[12]

Vuonna 2008 Keiteleen liikevaihto oli 94 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 7 miljoonaa euroa, kun se oli ollut edellisenä vuonna viisi miljoonaa euroa. 240 työntekijälle maksettiin voittopalkkiota yhteensä 175 800 euroa.[20] Keiteleen pääsahalinja modernisoitiin vuosina 2008–2011.[15]

Keitele otti vuonna 2009 käyttöön 6 800 neliömetrin kokoisen lähetysterminaalin, joka maksoi 1,4 miljoonaa euroa. Sitä tarvittiin, koska sahatavaramarkkinoiden jakeluketjussa oli tapahtunut rakenteellinen muutos: perinteiset maahantuojat olivat menettäneet merkitystään ja toimitukset tapahtuivat entistä enemmän suoraan loppukäyttäjille. Näin ollen varastointi ja kontteihin pakkaus siirtyi osittain sahojen vastuulle. Yhtiö muutti myös pääsahalinjansa ”älykkääksi” vannesahalinjaksi. Kuuden miljoonan investoinnin ansiosta raaka-ainekustannuksissa säästettiin viisi prosenttia.[21] Matti ja Mikko Kylävainio omistusosuus yhtiöstä kasvoi yhteensä 80 prosenttiin.[8]

2010-luvulla konserni investoi Suomessa yli 200 miljoonan euron arvosta.[7] Keitele Groupilla oli vuonna 2013 yli 300 työntekijää, pääasiassa Keiteleellä. Yhtiöllä oli asiakkaita lähes 30 maassa ja sen liikevaihto oli 135 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 85 prosenttia. Yrityksen suurimmat markkina-alueet olivat Japani ja Eurooppa. Kesällä 2013 konserni osti Alajärvellä konkurssiin menneen Myllyahon Sahan maa-alueet, rakennukset ja irtaimiston ja aloitti toimintansa siellä seuraavana vuonna.[22] [15] [23] Kaupan myötä konsernin puun käyttö nousi vuodessa 1,2 miljoonaan kuutiometriin pyöreää puuta, josta tuotetusta sahatavarasta vähintään puolet meni jatkojalostukseen, esimerkiksi sormijatketuksi sahatavaraksi ja liimapuuksi.[24]

Kemijärven sellutehtaan portti vuonna 2008

Keitele Group avasi vuonna 2015 Kemijärvellä sahan ja liimapuutehtaan entisen sellutehtaan alueelle, jonka se oli ostanut Stora Ensolta[25][15]. Yksi Euroopan moderneimmista sahoista ja liimapuutehtaista rakennettiin ennätystahdissa, varsinainen rakennustyö kesti alle vuoden. Investoinnin (muun muassa nykyaikainen puutavaran käsittelyasema[26]) arvo oli noin 50 miljoonaa euroa. Täysin automatisoidun sahalinjan maksiminopeus on 220 metriä minuutissa ja sillä sahattiin vuoron aikana 15 000–20 000 tukkia. Keiteleen mukaan linja oli maailman nopein.[27] Tehtaan vuosittainen sahauskapasitteetti oli noin 720 000 kuutiota tukkipuuta. Jalostuksessa käytettiin vain 12–25 senttiä paksua mäntyä, tätä paksummat tukit myydään eteenpäin muille sahayhtiöille.[28][22] Keitele työllisti Kemijärvellä urakoitsijayhtiöt mukaan laskien noin 120 henkeä [29]

Vuonna 2016 yhtiö kertoi, ettei se ollut tehnyt 35-vuotisen historiansa aikana koskaan tappiota eikä irtisanonut tai lomauttanut kertaakaan henkilöstöään[28], mikä on harvinainen saavutus suhdanteille herkällä sahateollisuusalalla.[30] Savon Sanomien arvion mukaan Keitele Forestin menestys selittyy sillä, että se on löytänyt asiakkaat, jotka ymmärsivät sahatavaran arvon.[24] Konsernin liikevaihto oli 210 miljoonaan euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 19 prosenttia[31]. Yhtiön sahakapasiteetti nousi Kemijärven ja Alajärven investointien valmistuttua yli miljoonaan kuutioon.[28] Yhtiö kertoi myös suunnittelevansa bioetanolitehdasta Kemijärvelle 30 metriä korkeaan rakennukseen, jossa oli aiemmin sijainnut Stora Enson sellutehtaan keittämö ja pesemö. Biopolttoainetta tehtäisiin Keitele Forestin Kemijärven sahan ja liimapuutehtaan sivutuotteista sahanpurusta ja kuoresta. Suunniteltu sellutehdas käyttäisi vuodessa 2,2 miljoonaa kuutiota kuitupuuta tai haketta.[28] Lappi Timber ja Fenniarail solmivat kuljetussopimuksen rautatiekuljetuksista Kemijärven tuotantolaitokselta satamiin.[32] Suurin osa Keiteleen tuotannosta, 50–60 prosenttia, meni Aasiaan, etenkin Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.[28] [31] Kotimaan myynnin osuus tuotannosta oli 10 prosenttia.[31]

Vuonna 2017 Keitele Forest kertoi valmistelevansa kymmenien miljoonien investointiohjelmaa Alajärven sahalleen seuraavana vuonna. Sen kapasiteettia oli tarkoitus nostaa 120 000 kuutiosta 300 000 kuutioon.[31] Vuosina 2014–2017 Keitele investoi sahoihin ja jatkojalostukseen yhteensä 78,6 miljoonaa euroa.[33]

Vuonna 2018 Keitele Group kertoi ostaneensa uuden tuotannonohjausjärjestelmän, jonka avulla saatiin tiedot kaikilta paikkakunnilta reaaliaikaisesti muun muassa raaka-aineen käytöstä, tuotannosta ja sivutuotteista. Järjestelmään keskitettiin myös tarjous- ja tilaustiedot.[34] Elokuussa 2018 päättyneellä tilikaudella konserni liikevaihto oli 265 miljoonaa euroa.[34]

Vuonna 2020 Keitele-konsernin liikevaihto kasvoi noin 8,6 prosenttia huolimatta koronatilanteesta, puutavaran hinnanlaskusta ja alan yleisistä suhdanteista. Toimitusmäärä kasvoi 18 prosenttia, johtuen muun muassa Alajärven sahalla tehdyistä investoinneista. Sahatavaran ja puutuotteiden hintojen lasku pienensi kuitenkin yhtiön liikevoittoprosenttia huomattavasti.[9]

Loppuvuonna 2021 Keitele Groupin työehdoista syntyi monimutkainen työmarkkinakiista. Teollisuusliitto julisti 10. joulukuuta yrityksen työsaartoon ja ylityökieltoon, sillä se ei ollut halunnut aloittaa liiton kanssa yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluja. Keitele Group ei kuulunut työnantajaliittoon ja koska sen työntekijät olivat järjestäytyneet alhaisesti, yhtiö ei kokenut, että Teollisuusliitto voi edustaa henkilöstöä. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT tuki Teollisuusliiton asettamaa saartoa niin, että AKT:n jäsenet pidättäytyivät käsittelemästä Keitele Groupin tuotteita Suomen satamissa. Helsingin käräjäoikeus määräsi AKT:n lopettamaan tukitoimensa miljoonan euron sakon uhalla.[35] AKT jatkoi saartoa käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta.[36]

Keitele Group, Teollisuusliitto ja Pro löysivät työriitaansa sopuratkaisun 19. tammikuuta 2022, päivää ennen kuin lakon oli tarkoitus alkaa.[37] Keitele Groupin yhtiöt olivat aiemmin noudattaneet mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksia.[6] [6] Työehtosopimus oli kolmevuotinen.[5] Yhtiön sukupolvenvaihdos saatiin päätökseen kesällä, kun loput 20 prosenttia yhtiöstä siirtyi 76-vuotiaan Ilkka Kylävainiolta hänen pojilleen.[8] Heidän tittelinsä muuttuivat liiketoimintajohtajista toimitusjohtajiksi:[8] Matti Kylävainiosta tuli Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja, Mikko Kylävainiosta sekä konsernin emoyhtiön Keitele Forest Oy:n Keitele Wood Products Oy:n toimitusjohtaja.[4] Ilkka Kylävainio jatkoi yhtiön hallituksessa[4] puheenjohtajana. Hänen vastuullaan oli myös Keiteleen tehtaan uudistus, johon kuului muun muassa kuivaamoiden modernisointi ja leijupetikattilan korvaaaminen uudella. Toimien myötä sahalinjan kokonaistuotanto kasvaa 80 000 kuutiometriä.[38]