Keisaripuu

Keisaripuu (Paulownia tomentosa) on kotoisin Itä-Aasiasta ja se kuuluu 10–15-lajiseen puusukuun. Tieteellisen nimensä puu on saanut Venäjän tsaarin Paavali I:n tyttären Anna Pavlovnan mukaan, mutta suomalaiseen nimeensä keisari on päässyt kotiseutunsa perusteella. Lajinimi tomentosa, "nukkainen", viittaa suurten lehtien alapinnan harmaaseen nukkapeitteeseen.[2]

Keisaripuu
Keisaripuun kukkia.
Keisaripuun kukkia.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Paulowniaceae
Suku: Keisaripuut Paulownia
Laji: tomentosa
Kaksiosainen nimi

Paulownia tomentosa
(Thunb.) Sieb. & Zucc. ex Steud.[1]
Katso myös

  Keisaripuu Wikispeciesissä
  Keisaripuu Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Keisaripuu belgialaisessa puistossa. Kuva: Jean-Pol Grandmont.
Keisaripuun suurikokoisia lehtiä. Kuva: Jean-Pol Grandmont.

Keisaripuu on erittäin nopeakasvuinen, keskikokoinen, 10–15 metriä korkea vankkaoksainen ja leveälatvuksinen puu. Sen runko on harmahtavan ruskea ja lehdet herttamaisia, pitkä- ja teräväkärkisiä. Joissakin lehdissä voi olla kolmesta viiteen liuskaa.

Vaalean ruskeat samettimaiset kukkanuput kehittyvät syksyllä ja ne näkyvät talvella oksistossa hyvin.[2] Ilmastoltaan viileillä seuduilla pakkaset voivat kuitenkin viottaa kukkanuppuja talven ja kevään aikana, jolloin puu ei kuki. Vaalean sinivioletit, makealle tuoksuvat, 5 cm pitkät torvikukat puhkeavat loppukeväällä suurissa tertuissa ennen lehtiä. Kukkien ulkonäön perusteella puuta kutsutaan Englannissa sormustinkukkapuuksi (foxglove tree). Vihreät, soikeat siemenkodat (noin 3 cm) muuttuvat syksyllä ruskeiksi ja halkeavat, jolloin kalvoreunaiset siemenet vapautuvat. Kiinassa kuohkeita siemeniä on käytetty pakkausmateriaalina.[3]

Keisaripuista Paulownia tomentosa ja Paulownia koreana ovat ilmastollisesti kylmänkestävimpiä lajeja. Suvun muita lajeja ovat muun muassa Paulownia fargesii, Paulownia fortunei ja Paulownia kawakamii.

Levinneisyys

Keisaripuu on alkujaan peräisin Itä-Aasiasta Kiinasta. Puu on nykyään suosittu koristepuu kaikkialla, missä ilmasto on tarpeeksi lämmin sen kasvattamiseksi. Euroopassa keisaripuuta kasvaa paljon Välimeren maissa, mutta puu menestyy Keski-Euroopassakin Etelä-Englantia myöten.[2] Euroopan pohjoisin lähes 10-metriseksi vankaksi puuksi kasvanut ja ajoittain kukkiva yksilö kasvaa Ruotsissa leutoilmastoisen Visbyn kasvitieteellisessä puutarhassa[4] ja Tukholmassa Hornstullin metroaseman lähellä Långholmsgatanilla.[5][6]

Keisaripuu kestää pakkasta parisenkymmentä astetta, mutta kukkanuput paleltuvat herkästi jo noin kymmenessä pakkasasteessa. Ilmastollisesti kylmemmillä seuduilla kuten Suomessa puuta voidaan kasvattaa ulkona näyttävänä perennana. Puu katkaistaan keväällä juuresta jolloin se kesän mittaan kasvattaa valtavat, jopa 60-senttiset lehdet. Korkeutta se ehtii kasvaa jopa kolme metriä yhden kasvukauden aikana. Suomessa keisaripuuta voidaan kokeilla kasvattaa myös kesällä aurinkoisessa paikassa ulkona ruukkukasvina tai -puuna, jota säilytetään talven yli viileässä kellarissa tai muussa vastaavassa paikassa. Ruukkupuu kukkii 4–5-vuotiaana.

Keisaripuusta on jalostettu hybridilajikkeita myös erittäin kylmiin olosuhteisiin, joiden käyttäytymisestä Suomessa ei ole vielä vahvistettua tietoa. Euroopassa keisaripuun hybridilajikkeiden kasvattaminen on yleistynyt nopeasti 2010- ja 2020-luvuilla ja käyttökohteita on runsaasti. Kylmille alueille jalostetuista hybridilajikkeista saatava puuaines vastaa sisustuskäytössä alkuperäislajikkaita esimerkiksi ulkonäkönsä osalta.[7]

Käyttö

Itä-Aasiassa, erityisesti Japanissa, keisaripuu on arvostettua puutyöainesta. Puu on hyvin kevyttä (ominaispaino noin 0,30), mutta painoonsa nähden kestävää. Siitä valmistetaan monenlaisia tarve-esineitä kuten huonekaluja, geta-sandaaleja ja soittimia. Keisaripuuta on käytetty Suomessa sisustukseen ja rakentamiseen, ja siitä on 2020-luvulla valmistettu esimerkiksi sisustustuotteita, seinäpaneelia, saunoja, parveketerasseja, puutarhakalusteita ja kitaroita.

Suomeen keisaripuuta maahantuovat ainakin Bauhaus, Metsäpalvelu Turunen Oy ja Kaluste Niemi[8].

Kiinassa keisaripuuhun on vuosisatojen aikana liitetty taianomaisia ominaisuuksia. Puiden lehtien ja siementen uutteen on uskottu säilyttävän ihon nuorekkaana ja estävän hiuksia harmaantumasta. Japanin hallituksen vaakunaan on päässyt tyylitellyt keisaripuun lehdet ja kukinto.

Ominaisuudet

Internetissä on tarjolla tietoa runsaasti käyttöominaisuuksista, ja Suomessa julkisista tutkimusinstituutioista ainakin Karelia AMK -puurakentaminen on keisaripuun lujuusominaisuuksia vuonna 2021.[9]

Lähteet
  • Mitchell, Alan, Euroopan puuopas. Otava, Helsinki 2009 (1997).

Viitteet
  1. ITIS: Paulownia tomentosa (englanniksi)
  2. Euroopan puuopas 2009, s. 253.
  3. Pawlonia.org (englanniksi)
  4. On trädgården: Medelhavsklimat DBV:s Botaniska Trädgård. Viitattu 16.2.2020. (ruotsiksi)
  5. Eva-Karin Gyllenberg: Det här är inte vilket träd som helst Dagens Nyheter. 9.1.2017. Viitattu 16.2.2020. (ruotsiksi)
  6. Wester, Hasse: Kejsarträd - Paulownia tomentosa Stockholms Gröna Rum (blogg). 20.5.2019. Viitattu 16.2.2020. (ruotsiksi)
  7. hybridilajikkeet. Paulownia.
  8. Ludwig-sarja. Kaluste Niemi.
  9. keisaripuun lujuusominaisuuksien testaus. Facebook.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.