Keir Starmer

Keir Rodney Starmer (s. 2. syyskuuta 1962, Lontoo) on brittiläinen poliitikko ja ihmisoikeusjuristi, joka on toiminut huhtikuusta 2020 lähtien Britannian työväenpuolueen puheenjohtajana ja alahuoneen oppositiojohtajana.

Keir Starmer
Oppositiojohtaja
4.4.2020 –
Monarkki Elisabet II
Charles III
Pääministeri Boris Johnson
Liz Truss
Rishi Sunak
Edeltäjä Jeremy Corbyn
Työväenpuolueen johtaja
4.4.2020 –
Edeltäjä Jeremy Corbyn
Kansanedustaja
7.5.2015–
Ryhmä/puolue Työväenpuolue
Vaalipiiri Holborn and St Pancras
Henkilötiedot
Syntynyt2. syyskuuta 1962
Southwark, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Puoliso Victoria Alexander (2007–)
Lapset 2
Tiedot
Puolue Työväenpuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.keirstarmer.com

Starmer valmistui juristiksi vuonna 1985 ja on tullut tunnetuksi työstään ihmisoikeuksien parissa. Vuonna 2014 hänet lyötiin Bathin ritarikunnan ritariksi (KCB), minkä johdosta hän sai arvonimen Sir. Vuosina 2008–2013 Starmer oli Ison-Britannian syyttäjäviraston johtaja. Starmer valittiin työväenpuolueen kansanedustajaksi Holborn and St Pancrasin vaalipiiristä vuonna 2015, ja 2020 hän nousi työväenpuolueen puheenjohtajaksi Jeremy Corbynin tilalle.

Varhainen elämä

Keir Starmer syntyi työväenluokkaiseen perheeseen 2. syyskuuta 1962 Southwarkin kaupunginosassa, Lontoossa. Hänen äitinsä oli sairaanhoitaja ja isä mekaanikko. Starmer sai etunimensä Britannian työväenpuolueen perustajan Keir Hardien (1856–1915) mukaan.[1]

Starmer valmistui lakimieheksi vuonna 1985 Leedsin yliopistosta. Hän jatkoi opintojaan kuuluisassa Oxfordin yliopistossa erikoistuen ihmisoikeuksiin.[2][3]

Ura

Juristina

Vuonna 2002 Starmer nimitettiin Queen’s Counseliksi, joka arvonimi myönnetään arvostetulle ja kokeneelle asianajajalle.

Starmer puolusti kahta ympäristöaktivistia McDonald’sia vastaan käydyssä niin sanotussa McLibel-oikeudenkäynnissä. Starmer itse vertasi oikeudenkäyntiä Daavidin ja Goljatin taisteluun. McDonald’s voitti oikeudenkäynnin, mutta koki valtavan imagotappion.[1]

Starmer oli Pohjois-Irlannin poliisilaitoksen ihmisoikeusasiantuntijana. Vuosina 2008–2013 Starmer oli Ison-Britannian syyttäjäviraston johtaja.[1] Kuningatar Elisabeth II löi hänet Bathin ritarikunnan (KCB) ritariksi vuonna 2014.

Poliittinen ura

Starmer valittiin vaalipiiristään työväenpuolueen kansanedustajaksi vuoden 2015 parlamenttivaaleissa. Hän sai 17 048 ääntä. Ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan hän toimi maahanmuuttoasioihin keskittyneenä varjoministerinä Corbynin varjohallituksessa. Starmer vastusti näyttävästi Brexitiä.[2]

Starmerin kannattajat vaativat häntä ehdolle jo työväenpuolueen vuoden 2015 puheenjohtajavaaliin, mutta tuolloin hän kieltäytyi kokemattomuuteensa vedoten ja tuki Andy Burnhamia. Puheenjohtajavaalin voitti työväenpuolueen vasenta laitaa edustava Jeremy Corbyn.[4][5]

Corbynin johdolla työväenpuolue hävisi sekä vuoden 2017 että vuoden 2019 parlamenttivaalit. Vuoden 2019 vaalien tulos oli työväenpuolueen huonoin sitten vuoden 1935. Syynä pidettiin Corbynin liian vasemmistolaista linjaa ja sitä, että Corbynin kanta brexitiin oli epäselvä. Corbyn ilmoitti eroavansa tehtävästään.[1][2][6]

Keir Starmer ilmoittautui mukaan työväenpuolueen puheenjohtajavaaliin 4. tammikuuta 2020. Vaalin ennakkosuosikki Starmer valittiin työväenpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi 4. huhtikuuta 2020. Maltillisena vasemmistolaisena tunnettu Starmer voitti puheenjohtajavaalissa laitavasemmistolaisen Rebecca Long-Baileyn ja oikeistodemari Lisa Nandyn. Starmer sai äänistä 56,2 prosenttia, Long-Bailey 27,6 prosenttia ja Nandy 16,2 prosenttia. Äänestys ja puoluekokous pidettiin digitaalisessa muodossa koronaviruspandemian vuoksi.[1][6]

Puheenjohtajavaalin tulos tiesi myös sitä, että Starmerista tuli parlamentin alahuoneen oppositiojohtaja (Leader of Her Majesty's Most Loyal Opposition).[1]

Yksityiselämä

Starmer on naimisissa juutalaisen juristin, Victoria Alexanderin, kanssa.[7] Heillä on kaksi lasta, tytär ja poika. Vaikka Starmer on lyöty ritariksi, hän ei halua, että hänestä käytetään Sir-nimitystä.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.