Keinusaari

Keinusaari on Hämeenlinnan 5. kaupunginosa. Länsipuolella sijaitsevasta keskustasta sitä erottaa Vanajavesi ja idässä kaupunginosan rajana on rautatie ja Hätilä.[1] Kaupunginosan nimi on peräisin ajalta, jolloin alue todella muodosti veden ympäröimän saaren; sittemmin se on kasvanut itälaidastaan kiinni mantereeseen vedenpinnan laskun ja maatäyttöjen myötä. Tällä hetkellä Keinusaari on Hämeenlinnan kantakaupungin nopeimmin kehittyvää aluetta.

Keinusaari

Uutta rakentamista Keinusaaressa Vanajanranta II:n alueella elokuussa 2017.

Kaupungin kartta, jossa Keinusaari korostettuna.
Luettelo Hämeenlinnan kaupunginosista
Kaupunki Hämeenlinna
Koordinaatit 60°59′52″N, 24°28′48″E
Kaupunginosa nro 5
Postinumero(t) 13200

Keinusaaressa on runsaasti palvelutarjontaa; kaupunginosassa sijaitsevat kulttuurikeskus Verkatehdas, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Hämeenlinnan rautatieasema, Viipurintien terveysasema, Hämeenlinnan taidemuseo, Sokos Hotel Vaakuna sekä palvelutalo Keinukamari. Lisäksi Keinusaaressa on useita pieniä liikkeitä ja ravintoloita. Alueella sijaitsevat myös Keinusaaren kaukolämpölaitos sekä pysäköintitalo Keinuparkki.

Liikenneyhteydet Keinusaaressa ovat hyvät, sillä sen kautta kulkevat kaikki kaupunkiliikenteen linjat kaupunginosassa sijaitsevan rautatieaseman vuoksi. Kaupunginosan halki kulkee nelikaistainen Viipurintie, joka on Hämeenlinnan vilkasliikenteisin katu. Keinusaarta yhdistää keskustaan myös Paasikiventie ja Kantolaan Vanajantie. Tieyhteys Vanajantien ja valtatien 10 välille rautatien ali on suunnitteilla. Lisäksi jotkin vesibussit pysähtyvät ajoittain Vanajaveden rannalla sijaitsevalla laivalaiturilla.[1]

Historia

Hämeenlinna noin 1890, näkymä Keinusaareen tulvan aikana. Sillan jälkeen oikealla kruununmakasiinit ja vasemmalla lääninlasaretti.

Keinusaaren pohjoisosan Varikonniemessä on tiettävästi ollut rautakaudella asutusta, joka tunnetaan nimellä Vanain kaupunki. Alueelta on löydetty puolustusvallien jäänteitä sekä merkkejä metallinkäsittelystä.

Alkujaan Keinusaarella tarkoitettiin Vanajavedestä erillistä saarta, joka sijaitsi nykykaupunginosan länsiosassa niin kutsutulla Mahlianmäellä. Kyseinen alue liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin vuonna 1819 maanvaihtojen yhteydessä. Hämeenlinnan lääninsairaala, nykyinen Viipurintien terveysasema, rakennettiin Keinusaareen vuosina 1840-1844. Suomen ensimmäisen rautatien valmistuttua vuonna 1862 Hämeenlinnan asema sijaitsi Keinusaaressa, tuolloin vielä kaupungin rajojen ulkopuolella. Alueen ensimmäinen saha perustettiin 1870-luvulla ja vuonna 1895 aloitti toimintansa Hämeenlinnan verkatehdas, josta kehittyi aikanaan eräs kaupungin merkittävimmistä teollisuusyrityksistä.[2]

Keinusaaren keskustaan yhdistävä Pitkäsilta valmistui vuonna 1909 ja se uusittiin 1963. Vuonna 1915 rautatieaseman alue siirrettiin Hämeenlinnan maalaiskunnasta Hämeenlinnaan, ja maalaiskunnan lakkauttamisen yhteydessä 1948 loputkin nykyisen Keinusaaren alueista liitettiin kaupunkiin. Hämeenlinnan taidemuseo perustettiin vuonna 1952 entiseen kruununmakasiiniin.[2] Varsinaisen saaren mantereeseen yhdistymisen jälkeenkin alueen keskellä säilyi lampimainen Pikkujärvi, joka kuivatettiin lopullisesti 1960-luvulla.

Keinusaari on kasvanut nopeasti, sillä se on ollut 2000-luvulla kaupungin keskustan päälaajenemissuunta. Se onkin merkitty yleiskaavassa keskustatoimintojen alueeksi, jollainen se tällä hetkellä on vasta osittain. Keinusaareen on toteutettu laajoja kerrostaloalueita, Vanajanranta I ja Keinusaari I, ja tällä hetkellä on rakenteilla kolme uutta aluetta (Vanaranranta II, Keinusaari II ja Asemanranta).[1] Näiden hankkeiden myötä kaupunginosan asukasluku nousee tuhansilla ja sinne syntyy tavoiteltua keskustamaisuutta. Ennen 2000-luvun rakennushankkeita Keinusaaren kerrostalokanta koostui kolmesta korttelista rautatieaseman läheisyydessä.

Lähteet

  1. Hämeenlinnan kaupungin karttapalvelu Hämeenlinnan kaupunki. Viitattu 25.7.2017.
  2. 5 Keinusaari Hämeenlinnan kaupunki. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 6.1.2019.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.