Keijo Astala

Keijo Aatu Astala (8. huhtikuuta 1908 Helsinki – 8. maaliskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen arkistonjohtaja ja historiantutkija.[1]

Keijo Astala vuonna 1966.

Astala toimi Mikkelissä vuodesta 1953 toimineen Savo-Karjalan maakunta-arkiston, myöhemmin Mikkelin maakunta-arkisto johtajana 1945–1972.

Astala osallistui 1960-luvun alussa kirjoituksellaan Ä-alkuisen kirjainnimibarbarismin synnystä ja levittäjistä Suomessa kiivaaseen kielikeskusteluun, joka sai alkunsa keväällä 1960, kun radiossa Suomen Tietotoimiston uutisten lukija siirtyi lukemaan ”esteeteen” (STT:n) uutisten sijasta ”ästeeteen” uutisia.[2]

Vuonna 1987 ilmestyneessä kirjassaan Suomi-kansan puolustus Astala pyrki muun muassa osoittamaan, että muinoin eläneet herulit olivat suomalaista sukua ja että suomalaisia oli vielä myöhäiskeskiajalla asunut nykyisen Böömin alueella. Hän ilmoittautui myös Sigurd Wettenhovi-Aspan perinteiden jatkajaksi.[3]

Teoksia
  • Viipurilainen lähetystö Moskovassa ja Pietarissa vv. 1742 ja 1743. Helsinki 1937.
  • "Kansakunnan muistin" vahvistamisvirtauksista: Arkistoteoreettista selvittelyä. Tekijä, Mikkeli 1957.
  • Ä-alkuisen kirjainnimibarbarismin synnystä ja levittäjistä Suomessa. Tekijä, Mikkeli 1963.
  • Ymmärtävä ja päättelevä historia. Tekijä, Mikkeli 1964
  • Kun kahden valtakunnan sotalaivat ja linnoitukset halkoivat Saimaata. Porrassalmi 4/1966
  • Mikkelin seudun muistomerkkien kerrontaa. Kirjoittaneet Arvi Tienheimo, Reino Niininen, Keijo Astala ja Eero Mikkonen. Suur-Savon Museoyhdistyksen julkaisuja I. Oy Vapaus, Mikkeli 1966.
  • Venäläistä puolustus- ja selustatoimintaa Suomessa vv. 1808-09 sodan edellä ja aikoina. Historiallinen arkisto 61. Turku 1967
  • Suomi-kansan puolustus: Arkistojen kertomaa Tacituksesta uuteen aikaan. Historiallinen löytöretki menneisyyteen. Alea-kirja, Helsinki 1987

Lähteet

Viitteet
  1. Kangosjärvi, Jaakko: Kuolleita – Maakunta-arkistonhoitaja Keijo Astala. Helsingin Sanomat, 18.3.1991, s. A 4. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 8.7.2018.
    Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.3.1991, s. 6. (Maksullinen linkki.)
  2. Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello 2/2008.
  3. Urpilainen, Erkki: Gööttiläiset kuninkaat. Kaltio 2/2002.
    Kalevalan kulttuurihistoria: Kalevala versoo – Tulkintojen laajenevat kehät. (Arkistoitu – Internet Archive)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.