Keftatsidiimi

Keftatsidiimi (C₂₂H₂₂S₂N₆O₇) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä ja eläinlääketieteessä antibioottina useiden bakteeri-infektioiden hoitoon. Keftatsidiimi kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon[2].



Keftatsidiimi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(6R,7R)-7-[[(2Z)-2-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-2-(2-karboksipropan-2-yylioksi-imino)asetyyli]amino]-8-okso-3-(pyridin-1-ium-1-yylimetyyli)-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksylaatti
Tunnisteet
CAS-numero	72558-82-8
ATC-koodi	J01DD02
PubChem	5481173
DrugBank	DB00417
Kemialliset tiedot
Kaava	C₂₂H₂₂N₆O₇S₂
Moolimassa	546,596
SMILES	Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus	?
Proteiinisitoutuminen	15–30 %[1]
Metabolia	?
Puoliintumisaika	1–2 tuntia[1]
Ekskreetio	renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria	?
Reseptiluokitus
Antotapa	intravenoosi, intramuskulaarinen

Ominaisuudet ja käyttö

Keftatsidiimi kuuluu niin kutsuttuihin kolmannen sukupolven kefalosporiineihin. Sen antibioottinen teho perustuu muiden saman ryhmän lääkeaineiden tavoin bakteerien soluseinän peptidoglykaanikerroksen synteesin estoon. Keftatsidiimi ei juurikaan tehoa grampositiivisiin bakteereihin. Gramnegatiivisiin bakteereihin se on tehokkaampi ja tehoaa erityisesti Pseudomonas aeruginosa-bakteeria vastaan ja tehoaa myös muun muassa kolibakteeriin ja Klebsiella-suvun bakteereihin. Keftatsidiimia voidaan antaa yhdistelmävalmisteena beetalaktamaasien inhibiittoreihin kuuluvan avibaktaamin kanssa. Avibaktaami parantaa keftatsidiimin tehoa ja laajentaa vaikutuskirjoa esimerkiksi eräisiin stafylokokkeihin. Tämä yhdistelmä hyväksyttiin markkinoille vuonna 2016.[1][3][4][5] Tälle yhdistelmälle on kuitenkin ilmennyt vastustuskykyisiä Klebsiella-kantoja.[6]

Keftatsidiimi annostellaan ruiskeena laskimoon tai harvemmin lihakseen. Lääkeainetta voidaan käyttää muun muassa keuhkokuumeen, iho- ja pehmytkudostulehdusten, niveltulehdusten, endokardiitin ja vaikeiden virtsatietulehdusten hoitamiseen.[3][5] Eläinlääketieteessä sitä voidaan käyttää muun muassa koirien ja kissojen Pseudomonas-infektioiden hoidossa.[7]

Haittavaikutukset

Tyypillisimmät keftatsidiimin aiheuttamat haittavaikutukset ovat huonovointisuus, oksentelu ja ripuli. Harvinaisempana on havaittu keskushermostoperäisiä oireita kuten huimausta. Keftatsidiimi voi aiheuttaa kefalosporiineille allergisille ihottumaa.[3]

Valmistus

Keftatsidiimin synteesissä on kaksi keskeistä välivaihetta, jotka ovat 1-metyylipyridinium-7-aminokefalosporiinihappo (kuvassa P10) ja iminotiatsoliinijohdannainen (kuvassa P4), jota valmistetaan lähtien etyyliasetoasetaatista. 1-Metyylipyridinium-7-aminokefalosporiinihappoa valmistetaan kefalotiinistä kaksivaiheisella reaktiolla, jossa ensin tapahtuu reaktio pyridiinin kanssa ja seuraavassa vaiheessa reaktio trimetyylikloorisilaanin kanssa dimetyylianiliinin ja fosforipentakloridin läsnä ollessa. Nämä kaksi välituotetta reagoivat ja reaktiotuotteesta muodostuu keftatsidiimiä reaktiolla muurahaishapon kanssa.[8]

Lähteet

Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 12.4.2019.
WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 12.4.2019. (englanniksi)
M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 548–570. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)
Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 194–195. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 (eBook). Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)
Euroopan tautikeskus varoittaa keftatsidiimi-avibaktaami-mikrobilääkkeelle vastustuskykyisistä bakteerikannoista 21.6.2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 12.4.2019.
Mark G. Papich: Saunders Handbook of Veterinary Drugs, s. 130–131. Elsevier, 2010. ISBN 9781437701920. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)
Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 457–458. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[fato-1] Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 12.4.2019.

[2] WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 12.4.2019. (englanniksi)

[kucers-3] M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 548–570. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)

[ullmann-4] Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)

[antibiotic-5] Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 194–195. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 (eBook). Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)

[6] Euroopan tautikeskus varoittaa keftatsidiimi-avibaktaami-mikrobilääkkeelle vastustuskykyisistä bakteerikannoista 21.6.2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 12.4.2019. Viitattu 12.4.2019.

[vet-7] Mark G. Papich: Saunders Handbook of Veterinary Drugs, s. 130–131. Elsevier, 2010. ISBN 9781437701920. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)

[synthesis-8] Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 457–458. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.4.2019). (englanniksi)