Kees Verkerk

Cornelis Arie ”Kees” Verkerk (s. 28. lokakuuta 1942 Maasdam) on alankomaalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja.

Mitalit
Kees Verkerk Grenoblen vuoden 1968 olympialaisten 1 500 metrin olympiavoittajana.
Kees Verkerk Grenoblen vuoden 1968 olympialaisten 1 500 metrin olympiavoittajana.
Maa:  Alankomaat
Miesten pikaluistelu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaGrenoble 19681 500 metriä
Hopeaa HopeaaInnsbruck 19641 500 metriä
Hopeaa HopeaaGrenoble 19685 000 metriä
Hopeaa HopeaaSapporo 197210 000 metriä
Yleisluistelun MM-kilpailut
Kultaa KultaaGöteborg 1966yhteispisteet
Kultaa KultaaOslo 1967yhteispisteet
Pronssia PronssiaDeventer 1969yhteispisteet
Pronssia PronssiaGöteborg 1970yhteispisteet
Pronssia PronssiaOslo 1971yhteispisteet
EM-kilpailut
Kultaa KultaaLahti 1967yhteispisteet
Hopeaa HopeaaDeventer 1966yhteispisteet
Hopeaa HopeaaInzell 1969yhteispisteet
Pronssia PronssiaHeerenveen 1971yhteispisteet

Kees Verkerkin nuoruuden kotiseutu oli Puttershoek, jossa hänen vanhemmillaan oli paikallinen pub nimeltään kahvila Verhuis.

Verkerk kuului 1960-luvulla pinnalle nousseeseen alankomaalaiseen pikaluistelijajoukkoon, johon kuuluivat muun muassa Ard Schenk ja Peter Nottet. Verkerkin omat mielimatkat löytyivät väliltä 1 500 – 10 000 metriä. Hän nousi Alankomaan pikaluistelueliittiin kaudella 1962–1963. Seuraavalla kaudella Verkerk nousi hieman yllättäen olympiamitalistiksi Innsbruckin kisojen 1 500 metrillä pudottaen Suomen Jouko Launosen neljänneksi. Ennen olympiakisoja hän oli ollut mukana ensimmäisen kerran EM-kisoissa Oslossa ja sijoittunut 12:nneksi ja kisojen jälkeen MM-kisoissa Helsingissä sijoittuen 11:nneksi.

Kausina 1966 ja 1967 Verkerk oli sitten lajin ehdotonta kärkeä voittaen molempina vuosina maailmanmestaruuden ja kauden 1967 pakkaskisoissa Lahdessa Euroopan mestaruuden. Näistä saavutuksistaan hän saikin arvostetun Oscar Mathisen -palkinnon vuosina 1966 ja 1967.

Grenoblen talviolympialaisissa 1968 hän otti kultaa 1 500 metrillä ajalla 2.03,4 ja hopeaa 5 000 metrillä ajalla 7.23,2. 5 000 metrin aika oli syntyessään ME, mutta saman olympiakisan myöhäisemmässä vaiheessa Norjan Fred Anton Maier paransi sitä ja otti olympiakultaa. Grenoblen jälkeisissä MM- ja EM-kisoissa ei tullut enää mestaruuksia. Verkerk joutui tyytymään MM-kisoissa 1969, 1970 ja 1971 pronssiin. EM-kisoissa tuli hopeaa vuonna 1969 ja pronssia 1971. Uran huipentuma oli Sapporon vuoden 1972 olympialaisten 10 000 metrin hopea. Sapporon kisoissa Verkerk saavutti lisäksi 1 500 metrillä 8. ja 5 000 metrillä 6. sijan.

Verkerk paransi useita kertoja maansa ennätystä niin 5 000 kuin 10 000 metrillä. Uransa aikana Verkerk teki kahdeksan maailmanennätystä. Ensimmäisen maailmanennätyksen hän teki helmikuussa 1967 yhteispisteissä voittaessaan MM:n Oslossa. 26. helmikuuta 1967 Länsi-Saksan Inzell muodosti Verkerkille ikimuistoisen päivän, sillä hän rikkoi Inzellissä niin 1 500 kuin 5 000 metrin maailmanennätykset ajoin 2.03,9 ja 7.26,6. Seuraavana vuonna hän paransi myös Inzellissä yhteispisteiden ME:tä. Vuoden 1969 tammikuussa Inzellistä tuli jälleen Verkerkille ikimuistoinen suorituspaikka, sillä hän paransi norjalaisen Per Willy Guttormsenin edellisenä vuonna tekemää 10 000 metrin ME:tä 12,5 sekuntia aikaan 15.03,6. Aika kesti kahden vuoden ajan ME:nä. Saman vuoden 1969 aikana hän otti nimiinsä myös 1 500 ja 5 000 metrin ME:t ajoin 2.02,0 ja 7.13,2. Näistä hän paransi vielä seuraavan vuonna 1 500 metrin ennätystään kymmenyksellä aikaan 2.01,9.

Kaudesta 1972 tuli Verkerkin viimeinen amatööriurheilijakausi. Hän sijoittui Oslon MM-kisoissa 6:ksi ja Davosin EM-kisoissa 4:ksi. Vuoden 1973 jälkeen hän toimi monien muiden maanmiestensä kanssa ammattilaisena, kunnes lopetti uransa. Sen jälkeen Verkerk toimi viiden kauden ajan Ruotsin maajoukkueen valmentajana. Vuodesta 1972 Verkerk on asunut Norjassa. Nykyään hän asuu Kristiansandissa norjalaisen vaimonsa kanssa.

Henkilökohtaiset ennätykset

  • 500 m: 39,9
  • 1 000 m: 1.21,4
  • 1 500 m: 1.58,9
  • 3 000 m: 4.14,9
  • 5 000 m: 7.13,2
  • 10 000 m: 15.03,6

Lähteet


This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.