Keeri järv

Järven pinta-ala on 127 hehtaaria ja se on 1,9 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Se sijaitsee Keerisuon keskellä ja siinä erottuu kolme lähes itsenäistä järviallasta. Järven länsiosan erottaa sitä laajemmasta itäosasta 90 metriä leveä ja noin 400 metriä pitkä salmi. Itäisen altaan lounaisrannassa siitä erkanee vielä kolmas altaaksi kuroutumassa oleva laajapohjainen lahti. Lahden suu on vain 40 metriä leveä ja se on muodostunut Elvajoen (vir. Elva jõgi) suistoon kasaaman maa-aineksen taakse. Saaria on kaksi, joiden yhteinen pinta-ala on 0,1 ha. Siihen laskevat Karioja itäaltaaseen, Keresoja ja Keeri ojat länsialtaaseen. Elva jõgi laskee länsialtaaseen etelästä ja virtaa altaan poikki pohjoispäähän, mistä se jatkaa matkaansa yhtyen Emajokeen. Siihen laskevat puolestaan Karioja ja Keeri oja. Järven valuma-alueen laajuus on 408,0 neliökilometriä.[2][3]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3 metriä ja suurin syvyys 4,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0038 kuutiokilometriä eli 3,8 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rantaviivan pituus on 9,0 kilometriä. Keerin kylä sijaitsee järven itäpuolella. Maalaiskuntien välinen raja halkaisee järven virtauksen Elvajoen mukana.[2][3]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[2]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]