Kedah
Kedah on Malesian osavaltio, joka sijaitsee Malakan niemimaan länsirannikolla. Osavaltion pinta-ala on 9 500 neliökilometriä ja asukasluku noin 1,8 miljoonaa. Alue on pääasiassa riisinviljelyyn käytettävää alankoaluetta. Myös Langkawin saariryhmä kuuluu osavaltioon.[1]
Kedah | |
---|---|
Malesian osavaltiot ja territoriot | |
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Malesia |
Hallinto | |
– Pääkaupunki | Alor Setar |
– suurin kaupunki | Alor Setar |
– Kuninkaall. pääkaup. | Anak Bukit |
– Sulttaani | Sallehuddin |
Pinta-ala | 9 427 km² |
Väkiluku (2009) | 1 890 098 |
– väestötiheys | 199 as./km² |
Kielet | malaiji |
Osavaltion pääkaupunki on Alor Setar. Sen asukkaat ovat pääasiassa malaijeja, mutta siellä on myös merkittävät kiinalais- ja intialaisvähemmistöt. [2]
Maantiede
Kedah sijaitsee Malakan niemimaan länsirannikolla. Lännessä osavaltion alue rajoittuu Malakansalmeen, pohjoisessa on Perlisin osavaltio, pohjoisessa ja idässä alue rajoittuu Thaimaahan ja etelässä on Penangin ja Perakin osavaltiot. Maan rannikon edustalla on turistien suosima 99 saaresta koostuva Langkawin saariryhmä.[2][3]
Osavaltion alue on tasaista maatalousseutua. Alueella on runsaasti riisiviljelmiä, Kedahin osavaltio tuottaa melkein puolet Malesian riisistä. Riisiviljelysten ohella Kedahissa on runsaasti kumipuu ja palmuviljelmiä.[2]
Historia
Kedahin osavaltion alueelta on löydetty enemmän esihistorialliselta ajalta olevia raunioita, kuin muualta Malesiasta. Useat rauniot ovat lähellä Mount Jerai -vuorta. 200-luvulla Kedah oli Intian suunnalta tulleiden pallavalaisten kauppiaiden reitillä, joille vuori oli hyvä maamerkki.[2][3]
Kedahin alue on sijaintinsa takia saanut vaikutteita monista eri suunnista tulleista kulttuureista. Alue kuului sumatralaisen Srivijayan valtakuntaan 800-900 -luvuilla ja 1000-luvun alussa maa oli intialaisen Cholan alaisuudessa. 1130-luvulla Kedahista tuli sulttaanin johtama muslimivaltio. Kedah oli pienenä valtiona altis ulkoisille uhille ja 1300-luvulla se oli Jaavan ja Sumatran suunnasta tulleiden hyökkäysten kohteena. 1400-luvulle asti se oli siamilaisten vaikutuspiirissä.[2][3][4]
Malakan sulttaanikunnan suuruuden aikana 1400-luvulla Kedahiin levisi islam yhä voimakkaammin. Kun portugalilaiset valtasivat Malakan 1500-luvun alussa, Kedah joutui Acehin sulttaanikunnan hyökkäyksen kohteeksi, ja Aceh piti Kedahin aluetta hallinnassaan 1640-luvulle asti. Hollantilaiset ajoivat portugalilaiset ja acehlaiset pois Malakan niemimaalta vuonna 1641 ja Kedah joutui Acehin vallan sijasta hollantilaisten taloudellisen ylivallan alle. 1700-luvun loppun mennessä Kedah oli ajautunut vähitellen Bangkokin vaikutuspiiriin ja maa joutui Siamin vasallivaltioksi. Muslimivaltio Kedah oli muidenkin Malakan niemimaan sulttaanikuntien tavoin hankala vasallivaltio siamilaisille, ja usein maat oli pakotettava maksamaan veronsa Siamille.[2][3][4]
Brittiläiset saapuivat Malakan niemimaalle 1700-1800 luvun vaihteessa. Brittiläinen Francis Light neuvotteli Kedahin sulttaani Abdullahin kanssa Penangin alueen hallinnasta vuonna 1786. Sulttaani suostui luovuttamaan Penangin saaren, sekä mantereella sijainneen Wellesleyn provinssin alueen brittien haltuun, siinä toivossa että Britannia suojelisi Kedahia siamilaisia vastaan. Näin ei käynyt, sillä vuonna 1821 Siam hyökkäsi Kedahiin, mutta Penangilla olleet britit eivät puuttuneet asioihin. Siamilaiset tuhosivat Kedahin, ja alueen pohjoisosa jäi siamilaisten hallintaan. Siamilaisten valloittamasta alueesta muodostui Perlisin osavaltio. Kedah pysyi Siamin vallan alla vuoteen 1909, jolloin Britit ottivat alueen haltuunsa ja Kedah sekä Perlis liittyivät Liittoutuneisiin malaijivaltioihin.[2][3][4][5]
Toisessa maailmansodassa Kedah oli ensimmäinen Malesian alue, jonka Japani miehitti. Japanilaiset vetäytyivät alueelta sodan päätyttyä ja Kedah palasi brittivallan alle muutamaksi vuodeksi, ennen kuin Kedah itsenäistyi Britanniasta osana Malaijan liittovaltiota.[3][4]
Politiikka
Kedah on maailman vanhin edelleen olemassa oleva sulttaanikunta. Valtio perustettiin vuonna 1136.[6][7] Sulttaani on Kedahin seremoniallinen päämies ja toimeenpanovaltaa käyttää osavaltion pääministeri. Kedahin sulttaani toimii myös vuorollaan Malesian kuninkaana.[8][9]
Lähteet
- Malaysia: Federal States, Territories, Major Cities & Conurbations Citypopulation.de. Viitattu 12.07.2010.
- Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 18-24. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1.
- Richmond, Simon: Malaysia Singapore & Brunei. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2013. ISBN 978-1-74179-847-0.
- Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
- Bindloss, Joe; Brash, Celeste: Kuala Lumpur, Melaka & Penang. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2008. ISBN 978-1-74104-458-0.
- Salasilah Duli-Duli Yang Maha Mulia Sultan Kedah Darul Aman Semenjak Tahun 1136 M mykedah2.com. Viitattu 29.11.2014. (malaijiksi)
- Kedah Sultanate malaysiahistory.net. Viitattu 29.11.2014. (englanniksi)
- Worlds statesmen worldstatesmen.org. Viitattu 29.11.2014. (englanniksi)
- Tuanku’s long ancestral lineage 2.6.2012. freemalaysiatoday.com. Viitattu 29.11.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kedah Wikimedia Commonsissa