Kazan

Kazan (ven. Казань, tat. Казан, Qazan, tataariksi (arabialainen) قازان) on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki ja yksi koko Venäjän federaation suurimmista kaupungeista. Se on suuri teollisuuden, kaupan, liikenteen ja kulttuurin keskus ja myös tataarikulttuurin tärkein keskus. Se sijaitsee Volga- ja Kazanka-jokien (Qazansu) yhtymäkohdassa keskellä Venäjän Euroopan-puoleista osaa.[4][5]

Kazan
(Казань)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Tatarstanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa
Tatarstanin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa

Kazan

Koordinaatit: 55.7956°N, 49.1109°E
Valtio  Venäjä
Tasavalta  Tatarstan
Arvio perustamisvuodesta 1005
Hallinto
 – Pormestari İlsur Metşin
Väkiluku (2012) 1 168 745[1]
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) [2][3]
Suuntanumero(t) +7 843
Kaupunkipäivä: 30. elokuuta









Kazanin Kreml liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2000[6].

Ilmasto

Kazanissa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lämminkesäinen mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 4 °C ja keskimääräinen sademäärä 530 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 20 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin –13 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 70 millimetriä. Maaliskuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 24 millimetriä.[7]

Historia
Kazan vuonna 1767.

Kazanin perustivat 900-luvulla joko Volgan bolgaarit tai tataarit. Se oli rajapiste Volgan bolgaarien ja suomensukuisten heimojen välillä (marit, udmurtit). 1000–1100-luvuilla Kazan suojeli Volgan kauppareittiä Skandinaviasta Iraniin. Se oli kauppakeskus, ja tärkein kaupunki bolgaarisiirtolaisille Kazanin alueella. 1200-luvulla siirtolaiset Bolğarista ja Bilärista saapuivat uudestaan Kazaniin, joka oli mongoleiden tuhoama. Bolgaareista tuli mongolien vasallivaltio kunnes mongolien valtakunnan hajottua alueelle syntyi Kazanin kaanikunta vuonna 1458. 1552 Venäjä valloitti kaupungin piirityksen jälkeen ja suurin osa sen asukkaista sai surmansa Iivana Julman kynsissä. Samalla alkoivat asukkaiden pakkokäännytykset kristinuskoon. Kaupunkiin pakkomuutettiin venäläisiä.lähde?

Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen tataarien annettiin rakentaa Kazanista tataarien kulttuurillinen keskus. Ensimmäinen tataarinkielinen lehti ja teatteri syntyivät. 1917 Kazanista tuli Idel-Uralin pääkaupunki. Valtio oli olemassa kuitenkin vain alle vuoden ajan. 1920 kaupungista tuli Tataristanin Neuvostotasavallan pääkaupunki. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin evakuoitiin monia varusteluteollisuuslaitoksia.

Väestö

Kazanin väestöstä on venäläisiä 48,6 %, tataareja 47,6 %.

Väkiluvun kehitys
  • 1550 – 50 000lähde?
  • 1708 – 40 000
  • 1811 – 53 900[8]
  • 1830 – 43 900
  • 1840 – 45 343[9]
  • 1859 – 60 600
  • 1863 – 63 100[8]
  • 1883 – 140 000
  • 1897 – 129 959[10]
  • 1914 – 194 200[8]
  • 1917 – 206 600
  • 1926 – 179 000
  • 1931 – 200 900 [11]
  • 1939 – 398 000lähde?
  • 1959 – 646 806[12]
  • 1970 – 868 537[13]
  • 1979 – 992 675[14]
  • 1989 – 1 094 378[15]
  • 1997 – 1 076 000
  • 2002 – 1 105 280[16]
  • 2008 – 1 120 200
  • 2009 – 1 130 717
  • 2010 – 1 143 535[17]

Urheilu

Kazanilaiset palloiluseurat kuuluvat Venäjän viime vuosien menestyneimpiin. Kaupungin jalkapalloseura FK Rubin voitti Venäjän valioliigan vuosina 2008 ja 2009. Jääkiekkojoukkue Ak Bars Kazan puolestaan voitti KHL:n mestaruuden sen kahdella ensimmäisellä kaudella 2009 ja 2010. Jääpalloseura Dynamo-Kazan voitti Venäjän mestaruuden 2011. Lentopalloseura VK Zenit-Kazan on Venäjän mestari vuosilta 2007 ja 2009, ja koripalloseura UNIKS Kazan voitti lajinsa Venäjän mestaruuden 2011.lähde?

Kazanissa järjestettiin talvella 2005 ja 2011 jääpallon maailmanmestaruuskilpailut. Kazanissa järjestetään vuoden 2013 kesäuniversiadit, ja kaupunki on yksi vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen isäntäkaupungeista.

Katso myös

Lähteet
  1. Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
  2. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan Yle uutiset. 1.7.2014. Yleisradio. Viitattu 26.10.2014.
  3. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  4. toim. V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartta. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  6. Historic and Architectural Complex of the Kazan Kremlin Unesco World Heritage Centre. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
  7. Climate Kazan climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 19.3.2019. (englanniksi)
  8. Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811–1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811–1913.) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  9. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Moskova julkaisun sivulla 21/41 otsikon Moskovskaja gubernija yhteydestä.) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  10. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  11. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Venäjän SFNT:tä koskevat sivut 1-191 (pdf)) istmat.info. 1931. Moskova. Arkistoitu 14.10.2012. Viitattu 6.5.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  14. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  15. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  16. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
  17. Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 29.8.2012. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    Tatarstanin vaakuna
    Tatarstanin tasavallan kaupungit
    Tatarstanin lippu
    Tatarstanin lippu

    Pääkaupunki: Kazan (Qazan)

    Agryz (Ägerce) | Almetjevsk (Älmät) | Arsk (Arça) | Aznakajevo (Aznaqay) | Bavly (Bawlı) | Bolgar (Bolğar) | Bugulma (Bögelmä) | Buinsk (Bua) | Jelabuga (Alabuğa) | Laiševo (Layış) | Leninogorsk | Mamadyš (Mamadış) | Mendelejevsk (Mendeleyev) | Menzelinsk (Minzälä) | Naberežnyje Tšelny (Yar Çallı) | Nižnekamsk (Tübän Kama) | Nurlat | Tetjuši (Täteş) | Tšistopol (Çístay) | Zainsk (Zäy) | Zelenodolsk (Yäşel Üzän)

    Tatarstanin piirit ja kaupunkipiirit

    Agryz • Aksubajevo • Aktanyš • Aleksejevskoje • Alkejevo • Almetjevsk • Apastovo • Arsk • Atja • Aznakajevo • Baltasi • Bavly • Bugulma • Buinsk • Drožžanoje • Jelabuga • Jutaza • Kaibitsy • Kazan • Kamskoje-Ustje • Kukmor • Laiševo • Leninogorsk • Mamadyš • Mendelejevsk • Menzelinsk • Musljumovo • Naberežnyje Tšelny • Nižnekamsk • Novošešminsk • Nurlat • Pestretsy • Rybnaja Sloboda • Saby • Sarmanovo • Spas • Tetjuši • Tjuljatši • Tšeremšan • Tšistopol • Tukai • Verhi Uslon • Vysokaja Gora • Zainsk • Zelenodolsk

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.