Kayesin alue
Kayesin alue (ransk. région de Kayes) on hallintoalue Malin länsiosassa. Sen pääkaupunki on Kayes. Alueen pinta-ala on 120 860 neliökilometriä.[1] Asukkaita on vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 1 993 600 henkeä[2].
Kayesin alue région de Kayes |
|
---|---|
Kayesin alue Malin kartalla. |
|
Kayesin alueen piirit. |
|
Valtio | Mali |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Kayes |
Pinta-ala | 120 860 km² |
Väkiluku (2009) | 1 993 600 |
Maantiede, ilmasto ja luonto
Alue käsittää 9,7 prosenttia Malin pinta-alasta. Se rajoittuu idässä Malin Koulikoron alueeseen, pohjoisessa Mauritaniaan, lännessä Senegaliin ja etelässä Guineaan.[1]
Luonnonalueita ovat Guidimaghan tasanko pohjoisessa ja Mandinguen ylänkö etelässä, Beredji-kourou, Kaarta ja Tambaoura sekä Senegalin ja sen sivujokien alangot. Maanpinnan korkeus vaihtelee 27 ja 806 metrin välillä.[3]. Tärkeimmät vesistöt ovat Senegal ja sen alkujoet Bafing ja Bakoye sekä sivujoet Falémé, Kolimbiné ja Karakoro. Ainoa luonnonjärvi on Magui. Manantalin pato Bafingjoella muodostaa suuren tekojärven.[4] Hyötykaivannaisia ovat kulta, rautamalmi, bauksiitti, uraani, timantit, kalkkikivi ja marmori.[5]
Alueen pohjoisosa kuuluu Sahelin, keski- ja eteläosa Sudanin ja eteläisin osa Guinean ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa alle 600 ja etelässä yli 1200 millimetriä. Vuodenaikoja on kaksi tai kolme. Kuuma sadekausi kestää touko-kesäkuusta syys-lokakuuhun, viileä kuiva kausi joulukuusta tammikuuhun ja kuuma kuiva kausi helmikuusta touko-kesäkuuhun. Keväällä puhaltaa kuiva ja kuuma harmattan-tuuli koillisesta. Sateet tuo lounaasta puhaltava monsuuni. Kuukausien keskilämpötilat vaihtelevat paikasta riippuen 22 ja 42 asteen välillä.[6]
Kasvillisuus on pohjoisessa aroa ja etelässä metsäistä savannia tai avointa metsää sekä vesistöjen varrella galleriametsiä[7]. Alueella on 18 suojeltua metsäaluetta, joiden yhteispinta-ala on 253 239 hehtaaria[8]. Luonnonsuojelualueita ovat Boucle du Baoulén kansallispuisto ja Bafing Makanan luonnonpuisto. Eläinlajeihin kuuluvat antiloopit, puhvelit, krokotiilit, simpanssit sekä harvinaiset leopardit ja leijonat.[9]
Hallinnollinen jako ja asutus
Alueeseen kuuluu seitsemän piiriä, 52 arrondissementtia, 12 kaupunkikuntaa, 117 maalaiskuntaa[10] ja 1564 kylää ja kaupunginosaa. Piirit ovat Bafoulabé, Diéma, Kayes, Kéniéba, Kita, Nioro ja Yélimané.[1] Kaupunkeja ovat Fatao, Fégui, Gouméra, Kayes, Kita, Kourouninkoto, Kouniakary, Nioro, Somankidy, Toya, Trougoumbé ja Youri[11].
Alueella asuu 13,7 prosenttia Malin väestöstä. Asukastiheys on 17,4 henkeä neliökilometrillä[12] ja kaupunkiväestön osuus 13,9 prosenttia[13]. Kayesista suuntautuu voimakas muuttoliike ulkomaille, varsinkin Ranskaan[14].
Asukkaat ovat pohjoisessa etupäässä soninkeja, keskiosassa khasonkoja ja etelässä mandinkoja. Lisäksi on fulbeja, bambaroita ja maureja.[15]. Puhutuimmat kielet ovat soninke (28,9 %), maninka (24,0 %), bambara (22,8 %), fulani (12,6 %), khasonka (7,3 %) ja mauri (2,0 %)[16]. Vallitseva uskonto on islam, mutta alueella on myös kristittyjä[17].
Liikenne, talous ja palvelut
Kayesin alueella on Malin tihein maantieverkko. Tärkeimmät väylät johtavat Bamakosta Kayesin ja Kéniéban kautta Senegaliin. Alueen läpi kulkee Dakarin–Nigerin rautatie. Kayesissa on kansainvälinen Dag-Dagin lentokenttä.[18]
Noin 80 prosenttia väestöstä harjoittaa maanviljelyä, karjanhoitoa, kalastusta ja keräilyä[19]. Tärkeimmät viljelykasvit ovat durra, hirssi, maissi, maapähkinä, lehmänpapu, riisi ja fonio sekä Kitan ja Bafoulabén piireissä puuvilla[20]. Ekstensiivinen karjanhoito perustuu osin transhumanssiin[21]. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, aasit, hevoset, vähäisessä määrin kamelit ja siat sekä siipikarja[22].
Tärkeimmät kauppatavarat ovat karja, vuodat ja nahka[23]. Alueella toimii useita teollisia kultakaivoksia. Kultaa kaivetaan myös perinteisin menetelmin.[24] Kitassa toimii öljynpuristamoja ja Diamoussa sementtitehdas[25]. Manantalissa ja Féloussa on vesivoimalaitokset, ja uutta voimalaa suunnitellaan myös Gouinaan[26].
Koulutusjärjestelmä käsittää ala- ja yläkouluja, koulutus- ja kehittämiskeskuksia (CED), lukutaitokeskuksia, yhdeksän lyseota, seitsemän ammattikoulua sekä opettajainkoulutuslaitoksen[27]. Koulua käy 70,9 prosenttia alakouluikäisistä (tytöistä 64,1 %), mikä vastaa maan keskitasoa[28]. Lukutaitoisten osuus yli 15-vuotiaista on 20,8 prosenttia, mikä on alle keskiarvon (27,7 %), mutta enemmän kuin Moptin ja Timbuktun alueilla[29].
Terveyspalveluihin kuuluvat aluesairaala, piirien poliklinikat ja lähes 150 kunnallista terveyskeskusta. Yleisimmät terveysongelmat ovat malaria, skistosomiaasi ja aliravitsemus.[30] Vesihuolto kattaa 67 prosenttia tarpeesta,[31] ja 9,4 prosenttia talouksista joutuu käyttämään juomavetenään pintavettä (koko maassa 3,5 %)[32]. Énergie du Malin sähköverkko on Kayesissa, Kitassa, Niorossa, Manantalissa, Bafoulabéssa ja Mahinassa[33].
Lähteet
- 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Théme 2: Etat et structure de la population instat-mali.org. Arkistoitu 19.8.2019. Viitattu 3.7.2018.
- Schéma régional d’aménagement du territoire de Kayes dnat.gouv.ml. 2009. Viitattu 3.7.2018.
Viitteet
- Schéma, s. 11.
- RGPH, s. 14.
- Schéma, s. 43, 45.
- Schéma, s. 60–61.
- Schéma, s. 68–72.
- Schéma, s. 45–52.
- Schéma, s. 72.
- Schéma, s. 73.
- Schéma, s. 73–74.
- RGPH, s. 30.
- Loi N°99-035 du 10 Aout 1999 Portant Création des Collectivités Territoriales de Cercles et de Régions matcl.gov.ml. Arkistoitu 9.3.2012. Viitattu 24.7.2012. (ranskaksi)
- RGPH, s. 52.
- RGPH, s. 54.
- Schéma, s. 86–87.
- Schéma, s. 75.
- 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des resultats definitifs. Tome 1: Série démographique, s. 431 (pdf) instat-mali.org. Arkistoitu 11.1.2020. Viitattu 3.7.2018.
- Schéma, s. 132.
- Schéma, s. 160–163.
- Schéma, s. 99.
- Schéma, s. 99–113.
- Schéma, s. 119.
- Schéma, s. 113, 123.
- Schéma, s. 134–141.
- Schéma, s. 133.
- Schéma, s. 149.
- Schéma, s. 154.
- Schéma, s. 175–198.
- RGPH, s. 68.
- RGPH, s. 72.
- Schéma, s. 204–209.
- Schéma, s. 63.
- 4ème Recensement Général de la Population et de l’Habitat du Mali (RGPH). Analyse des résultats définitifs: Ménages et characteristiques de l’habitat au Mali, s. xiii instat-mali.org. 2013. Arkistoitu 7.1.2017. Viitattu 3.7.2018.
- Schéma, s. 151.
Aiheesta muualla
- Kayesin alueen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)