Kauramaito

Ruotsalainen ravitsemusteknologian professori[2] ja Oatly-yhtiön perustaja Rickard Öste kehitti teollisen kaurajuoman 1990-luvun alussa[3]. Suomessa myydään Oatlyn kaurajuoman lisäksi ainakin Plantin, Milbonan, Kaslinkin, Pirkan, S-ryhmän (Kotimaista ja Rainbow), Juustoportin, Valion ja Fazerin kaurajuomaa.[4][5]

Kaurajuomien ja muiden kauratuotteiden suuri suosio 2020-luvulla on oikeastaan jatkumoa pitkään perinteeseen. Kun karjatalous yleistyi Suomessa, ei se välttämättä aina tarjonnut ihmisille elantoa. Lehmät eivät lypsäneet koko vuotta, sillä talvella rehusta oli pulaa. Etenkin silloin kaurasta tehtiin juomaa, jota usein myös hapatettiin. Lapsille tarjottiin kaurajuomaa myös hapattamatta, jolloin sitä kutsuttiin teppovedeksi. Seulotut kaurajauhot sekoitettiin kylmään veteen, vatkattiin velliksi ja maustettiin suolalla.[6]

Kauraperinne eli itäisessä Suomessa ja Karjalassa etenkin ortodoksisella alueella, missä tapa paastota oli säilynyt. Muualla itämerensuomalaisten kansojen alueella Virossa kaurajuoman juomisen perinne säilyi. Karjalassa kaurasta valmistettiin myös muita maitotuotteiden tapaisia tuotteita, kuten hapanta jugurttia muistuttavaa hapatettua kaurakiisseliä, jota kutsuttiin myös kaurakiesaksi. Karjalaisten lisäksi sitä valmistivat muutkin itämerensuomalaiset: inkerikot, vatjalaiset ja virolaiset.[6]

Kasviperäisten maitomaisten juomien valmistus alkoi hiipua Suomessa 1800-luvun lopulla sitä mukaan, kun karjataloutta ja meijeritoimintaa tehostettiin ja lehmänmaitotuotteiden menekkiä ryhdyttiin voimaperäisesti edistämään. Lehmänmaitoa ja voita saatettiin alkaa käyttää päivittäin ympäri vuoden. Sen vuoksi 1900-luvun aikana esiin nostetut perinneruoat tihkuvat voita ja maitoa, kun taas kasvisruokia päätyi vähemmän pitäjien nimikkoruokien luetteloon.[6]

Virossa kauran ohella maitomaisia juomia on tehty myös hampunsiemenistä, joista syntyy hyvin kermaista juomaa. Läntisessä Suomessa on puolestaan valmistettu pellonpiimää, maitomaista juomaa, joka tehtiin rukiista.[6]

Kaurajuoman valmistuksessa syntyy mäskiksi kutsuttua ylijäämäkauraa, joka hyödynnetään sikojen rehuna[7].

Suomen elintarvikelaki ja Euroopan union säädökset kieltävät kaurajuoman markkinoinnin kauramaidon nimellä. Kielto koskee kaikkien kasviperäisten tuotteiden nimeämistä maitotuotteisiin viittaavilla nimillä lukuun ottamatta kookosmaitoa.[8][9]

Teollisesti valmistettu kaurajuoma sisältää veden ja kauran lisäksi säilöntäainetta kuten esimerkiksi kalsiumfosfaatteja. Siihen on lisätty usein myös ruokaöljyä ja lehmänmaidon sisältämiä B2- ja B12-vitamiinia, kalkkia ja jodia sekä kasviperäistä D2-vitamiinia[10], joka imeytyy hieman heikommin kuin lehmänmaidon D3-vitamiini[11][12].

Kaurajuomassa on prosentin verran valkuaista[13], mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi lehmänmaidon sisältämä kolme prosenttia[14].

Oatly markkinoi kaurajuomaansa väittämällä, että juoman sisältämä sokeri olisi kauran luontaista sokeria[15]. Jos väittämä pitäisi paikkansa, juoman sokeripitoisuus olisi vain 0,1 prosenttia, kun se on todellisuudessa nelikymmenkertainen.[16]

Kaurajuoma sisältää runsaasti terveydelle haitallista nikkeliä, jota kolmannes suomalaisista saa yli Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n määrittämän siedettävän päiväsaannin enimmäisarvon[17].

Kaurajuoman sisältämän hiilihydraatin glykemia-indeksi on 69[18] eli se aiheuttaa suhteellisen paljon sydän- ja verisuonitautien riskiä kasvattavia verensokerin heilahteluja[19].